Suomalainen turvaverkko on aika hyvä, vaikka siinä on paikattavaakin, luonnehti sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) tiistaina Hyvä Suomi -seminaarin aluksi.
Kaikkiaan kuusipäiväisessä seminaarissa asiantuntijat ja järjestöjen edustajat etsivät keinoja, kuinka Suomi pidetään hyvinvointiyhteiskuntana vielä vuonna 2020.
Risikko luonnehti seminaaria sosiaalipolitiikan maanpuolustuskurssiksi.
– Kehysriihessä on edessä leikkauksia. Onko meillä riittävästi ennakointitaitoa, että pystymme vastaamaan ongelmiin, Risikko evästi osanottajia.
Hänen mukaansa hyvinvointi on Suomen kilpailuvaltti. Kansanterveystyön ja elintason myötä suomalaiset elävät yhä pidempään.
Ongelmia kuitenkin riittää ratkaistaviksi. Sairaudet ehtivät pahoiksi liian pitkissä lääkärijonoissa, ja liikkumisen myötä taudit etenevät nopeammin. Muistisairaiden määrä kasvaa. Lisäksi syrjäytyneiden ihmisten, etenkin nuorten miesten, tulevaisuus näyttää huonolta.
– Elinajanodotteen erot ovat huomattavat eri väestöryhmien kesken. Selittävänä tekijänä on koulutus ja kielitaito, Risikko muistutti.
Syrjäytyneille valmentaja
Filosofi Maija-Riitta Ollila huomautti, että syrjäytyneet uskaltavat harvoin pyytää apua.
Vielä vaikeammaksi avunpyytämisen tekee se, että avuntarjoajat mittaavat kaikkea tuottavuudessa. Kun syrjäytyneiden saamista takaisin yhteiskuntaan perustellaan kansantaloudella, se ei motivoi. Ollilan mukaan syrjäytyneet tarvitsevat valmentajan, joka löytäisi heidän vahvat puolensa ja innostaisi heitä käyttämään niitä.
Ollilan mielestä yksi toimeentulon malli voisi olla, että kansalaiset saisivat tuloa osallistumisen mukaan. Esimerkiksi työskentelystä kolmannella sektorilla saisi korvausta, jolla tulisi toimeen.
Mittarit kohdalleen
Työssäkäyvät isät ja äidit kantavat huonoa omaatuntoa, koska lapsille ei ole riittävästi aikaa. Ollilan mukaan tähän tilanteeseen on ajauduttu, kun kaikki motivaatio on työn puolella.
– Työssä tuotetaan, mitataan, vertaillaan, kilpaillaan ja jaetaan bonuksia. Kenenkään merkkipäivähaastattelussa ei kerrota, montako yhteistä päivällistä hän on perheensä kanssa nauttinut, Ollila vertasi.
Nuoret ovat ymmärtäneet huokoistaa työelämää.
– He ovat ymmärtäneet, että eläminen kannattaa aloittaa nyt eikä vasta eläkkeellä. Se saattaa olla ratkaisu työurien pidentämiseksi.
lehti 