– Kehyksissä on kaikille karvaita paloja, mutta yleisellä tasolla kehyspäätös vaikuttaa yllättävän hyvältä. Valtion velkasuhde kääntyy näillä päätöksillä laskuun ja Suomen luottoluokituksen perusteet vahvistuvat entisestään, Koski kommentoi.
Hänen mukaansa työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen puolison tulojen osalta, verotuksen työtulovähennyksen kasvattaminen sekä työllistymisbonusten selvittäminen auttavat pureutumaan työttömyyden kovaan ytimeen.
Hallitus leikkaa palkansaajien ostovoimaa korottamalla ansiotuloveroa ja arvonlisäveroa. SAK on kuitenkin tyytyväinen, että myös rikkaat saadaan maksumiehiksi korottamalla perintöveroa ja ottamalla solidaarisuusvero käyttöön. Köyhimpien toimeentulosta pidetään huolta hyvittämällä arvonlisäveron nosto sosiaalietuuksien indeksitarkistuksia aikaistamalla sekä verotuksen perusvähennystä kasvattamalla.
SAK olisi kuitenkin painottanut mieluummin omaisuuden verotusta.
”Verotuksen kiristäminen heikentää kasvua”
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Mikko Pukkinen valittelee sitä, että hallitus kiristää verotusta enemmän kuin leikkaa menoja.
– EK olisi toivonut, että hallitusohjelman linjaus korkeintaan yhtä suurista veronkorotuksista ja säästöistä olisi ollut ohjenuorana. Erityisen ongelmallista on entisestään tiukan ansiotuloveroverotuksen kiristäminen. Korkea työn verotus heikentää työllisyysastetta ja vääristää ura- ja opiskeluvalintoja.
– Näillä päätöksillä ei edistetä talouskasvua, mikä on omiaan johtamaan säästöjen ja jatkuvien veronkorotusten kierteeseen, muistuttaa Pukkinen.
”Miten käy yliopistouudistuksen?”
Hallitus päätti torstaina yliopistoindeksin jäädyttämisestä vuodeksi 2013. Tämä merkitsee sitä, että yliopistoilta jää saamatta 40 miljoonaa euroa. Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto katsovat, että päätös on vastoin hallitusohjelmaa, jossa yliopistojen rahoitus luvattiin turvata.
Liitot paheksuvat sitä, että hallitus on valinnut yliopistot säästötalkoiden kärkikastiin. Yliopistoindeksi puolitettiin jo täksi vuodeksi, ja ensi vuodeksi se jäädytetään kokonaan. Puolittaminen merkitsi 28 miljoonan euron ja jäädytys 40 miljoonan euron leikkausta.
Myös Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto (SAMOK) ovat huolissaan indeksijäädytyksestä. Muilta osin ne olivat helpottuneita kehysriihen päätöksistä. Opiskelijat iloitsevat erityisesti siitä, että opintotuen sitominen indeksiin 1.9. 2014 erikseen kirjattiin kehysbudjetin tekstiosaan, kuten jo hallitusohjelmassakin luvattiin.
SAMOK ja SYL ovat tyytyväisiä myös siihen, että nuorten yhteiskuntatakuuseen tehdään lisäinvestointeja.
Kehitysyhteistyöhön leikkaus
Kovimmin hallitusta arvostelee Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa. Kehitysyhteistyöstä leikataan jo aiemmin tehtyjen jäädytysten lisäksi 30 miljoonaa euroa vuonna 2015 jo kertaalleen jäädytetyistä kehitysyhteistyömäärärahoista. Viime syksynä hallitus jäädytti vuosien 2013–2014 määrärahat euromääräisesti vuoden 2012 tasolle.
– Hallituksen mukaan kehysriihen lopputulos on sosiaalisesti oikeudenmukainen. Tämä näyttää kuitenkin koskevan vain oman maamme kansalaisia, Kepan kampanja- ja viestintäjohtaja Mika Railo huomauttaa.
Hallitus uskoo kehyspäätöksellä turvaavansa tulevaisuuden talouskasvun. Kasvun toteutuminen ja nyt päätetty leikkaus kehitysyhteistyöstä yhdessä tarkoittaisivat sitä, että kehitysyhteistyövarojen BKTL-osuus voisi lähivuosina pudota jopa alle 0,5 prosenttiin.
– Tämänsuuntaisilla päätöksillä Suomella ei ole jatkossa asiaa kansainvälisistä sitoumuksistaan huolehtivien Pohjoismaiden kerhoon. Näissä maissa on päätetty tiukoista ajoista huolimatta välttää vastaavat leikkaukset, Railo huomauttaa.
lehti 