Kiina on noussut Latinalaisessa Amerikassa nopeasti maanosan ylivoimaisesti suurimmaksi lainanantajaksi. Sen vuosittaiset lainat ylittävät jo yhteensä Maailmanpankin ja Amerikan kehityspankin rahoituksen. Tulos kävi ilmi raportista, jonka Inter-American Policy Dialogue -järjestö julkaisi 17.2.2012.
”Lainat olivat suuria ja keskittyivät muutamaan maahan. 91 prosenttia lainoista meni Venezuelaan, Brasiliaan, Argentiinaan ja Ecuadoriin”, New Banks in Town -raportti kertoo.
Latinalaisen Amerikan lainoitus muodostaa Inter-American Policy Dialoguen arvion mukaan yli puolet Kiinan koko kansainvälisestä lainanannosta. Kaksi kolmasosaa lainoista annettiin öljyä vastaan.
Kiina nähdään usein viimeisenä vaihtoehtona.
Ennen vuotta 2008 vuosittainen lainoitus ei noussut koskaan yli miljardiin dollariin. Vuonna 2010 lainoja myönnettiin Latinaisen Amerikan maille 37 miljardin edestä.
Ainoastaan Brasilia ja Argentiina ottivat lainoja samaan aikaan Maailmanpankilta ja Kiinalta. Muilta osin rahoitus meni eri maihin.
”Kiina nähdään usein viimeisenä vaihtoehtona. Heidän lainarahansa ei ole halpaa. Rahoitusmarkkinat hinnoittelevat kuitenkin Venezuelan ja Ecuadorin lainoihin korkean riskilisän, minkä nostaa Kiinan rahoituksen houkuttelevuutta”, toteaa energia-alaa tutkiva kansantaloustieteilijä Roger Tissot raportissa.
Kiinan rahoitus poikkeaa Maailmanpankista ja muista kehityspankeista siten, että lainoihin ei liitetä vastaanottajamaiden politiikkaa koskevia ehtoja. Sen sijaan edellytyksenä on usein vastaostojen tekeminen Kiinasta.
Kiina on kehittänyt omia mallejaan erityisesti ympäristövaikutusten seurantaan. Näitä tehdään Inter-American Policy Dialoguen raportin mukaan ennen lainapäätöksiä ja hankkeiden aloittamisen jälkeen. Nämä standardit eivät kuitenkaan ole Maailmanpankin tasolla, ja tiedon saaminen on vaikeaa.
Kiinan rahoitus ulkomaille tulee kahdesta lähteestä: Kiinan kehityspankista ja Kiinan vienti- ja tuontipankista. Kiinan valtio perusti nämä pankit vuonna 1994.
Kiinan kehityspankki myöntää lainoja Kiinan omassa viisivuotissuunnitelmassa määriteltyjen painopisteiden mukaan.
”Pankki keskittyy kahdeksaan alueeseen: sähköntuotantoon, tieverkostoon, rautateihin, polttoaineisiin, hiilivoimaan, posti- ja telepalveluihin, maatalouteen, sekä julkiseen infrastruktuuriin”, raportti taustoittaa.
Kiinan vienti- ja tuontipankki pyrkii puolestaan edistämään kiinalaisten tuotteiden kauppaa ulkomailla.
Financial Times arvioi 19.1.2011 Kiinan koko ulkomaisen lainoituksen nousevan 110 miljardiin dollariin vuosina 2009 ja 2010. Summa oli jo suurempi kuin Maailmanpankin kokonaislainoitus samana ajanjaksona.
Kirjoitus ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehden Tulosvaroitus-sivulla 23.3. Matti Ylönen ja Teppo Eskelinen antavat uuden tulosvaroituksen kahden viikon välein.
lehti 