Inarissa ovat omissa tiloissaan toimineet jo aiemmin Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK), radio- ja tv-ohjelmia tuottava Yleisradion Sami Radio sekä saamelaismuseo Siida, jonka 1998 vihki käyttöön silloinen kulttuuriministeri Claes Andersson.
Saamelaisten kulttuurikeskuksen rakentamista esitti ensin kerran jo Saamelaiskomitea 1970-luvun alussa, mutta suunnitteluun päästiin vasta vuonna 2000. Kaikkiaan Senaatti-kiinteistön rakennuttama Sajos tuli maksamaan 15 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 5 miljoonaa.
Nimensä kulttuurikeskus sai nimikilpailusta, jonka voitti tunnetun saamelaisaktivisti Matti Morottajan ehdotus. Inarinsaamen sajos tarkoittaa suomeksi tukikohtaa.
Sajokseen myös saamelaiskirjasto ja -arkisto
Sajoksessa toimii jatkossa myös saamelaiskirjasto ja -arkisto. Saamelaisten pitkästä historiasta pohjoisessa kertovat myös arkistoon Helsingistä siirtyvät kolttien kuuluisat Petsamo-aikaiset asiakirjat.
Niiden joukossa on myös Venäjän tsaarin 1600-luvulla koltille myöntämien oikeuksien julistus.
– Asiakirjoja pidettiin niin tärkeinä, että niiden säilytyspaikkana Petsamossa oli vuosisatojen ajan puusta koverrettu laatikko. Sen säilytyspaikan tiesi kerrallaan vain kolme luotettua miestä. Kun joku heistä kuoli, kolttien kyläkokous valitsi hänen tilalleen uuden uskotun miehen, Arkistolaitoksen pääjohtaja Jussi Nuorteva kertoi Sajoksen avajaisissa.
Saamelaisparlamentin huolena muutto muualle
Pysyvät toimitilat niin ikään Sajoksesta saaneen 21-jäsenisen Saamelaiskäräjien huolenaiheena on saamelaisten muutto pois saamelaisalueelta.
– Saamelaisalueen ulkopuolella asuu jo yli puolet noin 9 000:sta Suomen saamelaisesta. Eniten saamelaisia on kotiseudun ulkopuolella Helsingissä, Oulussa ja Rovaniemellä. Kaikkiaan saamelaisia asuu yli 200 Suomen kunnassa, muistuttaa saamelaiskäräjille uutena valittu Pirita Näkkäläjärvi.
Hän on lähtöisin Inarista, mutta asuu Helsingissä ja on työssä Metso-yhtiössä strategiatehtävissä.
– Tilannetta parantaisi Inarista hoidettava etäopetus, jolla saamen opetus voidaan turvata kaikissa niissä yli 200 Suomen kunnassa, joissa saamelaisia nykyisin asuu.
– Saamelaisalueen ammatillisella koulutuskeskuksella on valmius opetusvideoiden tuottamiseen ja niiden välittämiseen kouluille eri puolille Suomea. Valtiolta tulee saada hankkeelle nopeasti rahoitus, Näkkäläjärvi kiirehtii.
Kielipesät pelastuksena
Pienintä saamelaisryhmää inarinsaamelaisia käräjillä edustaa päihdetyöntekijä Anu Avaskari.
– Joitakin vuosia sitten inarinsaamen tilanne oli huolestuttava, mutta nyt tilanne on parempi. Ivalossa ja Inarissa ovat toiminnassa kielipesät myös inarinsaamelaisille lapsille. Inarissa voi koulunkin käydä inarinsaameksi. Ivalossa inarinsaamen opetusta saa muutaman tunnin viikoissa.
– Kouluun tarvitaan kiireesti lisää inarinsaamelaisia oppikirjoja. Niistä on kovasti pulaa, Anu Avaskari toteaa.
Koltta-Haltan tavoitteena kunnon tie Nellimiin
Nellimissä asuva Tauno Haltta on hyvillään siitä, että uusilla käräjillä on yhteistyön ilmapiiri. Edellisillä käräjillä keskinäistä kiistelyä riitti liiankin kanssa.
– Rahaa käräjillä vaan on käytettävissä aivan liian vähän. Kaiken lisäksi sitäkin vähää on hallituksen juustohöylä leikannut, hän toteaa.
Opetusministeriöltä tuleva avustus Saamelaiskäräjien toimintaan on tänä vuonna vain 1,5 miljoonaa euroa, minkä lisäksi valtiolta tulee rahaa Sajoksen vuokraan, saamenkielisen oppimateriaalien tuottamiseen, saamelaisten sosiaali- ja terveydenhoitoon sekä kulttuuri- ja nuorisotyöhön.
– Norjassa valtion tuki saamelaisten vastaaville toiminnoille on lähes kymmenkertainen, muistuttaa Tauno Haltta.
Tauno Haltta ei olisi Haltta, jollei joka tilanteessa nostaisi esille surkeassa kunnossa olevaa maantietä kylälleen Nellimiin.
– Käräjien vanhimpana esitin uusien käräjien avauspuheessani, että toimitaan niin että voimme pestimme aikana hurauttaa koko porukalla bussilla kunnostettua tietä kotikylääni Nellimiin. Sieltä sitten ajamme kolttien kylälle Sevettijärvelle vihkimään käyttöön kulttuurikeskuksen. Sevettiin tarvitaan myös vanhainkoti, Tauno Haltta toteaa.
Juttu on julkaistu ensiksi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 13. huhtikuuta. Lisää saamelaisasiaa verkkolehdessä maanantaiaamuna.
uutiskirje 
