Tämän päivän työpaikoilla työtä tehdään mitä erilaisimmissa työsuhteen muodoissa. On kokoaikaisia, osa-aikaisia ja määräaikaisia työntekijöitä, vuokratyöntekijöitä ja usein myös yrittäjiä.
– Kyse ei kuitenkaan aina ole perinteisestä yrittämisestä, vaan toimitaan ns. pakkoyrittäjänä. Silloin työntekijä kantaa yrittäjälle kuuluvan riskin toimeentulosta, mutta ei pääse nauttimaan yrittäjän vapaudesta määrittää itse asiakkaansa ja aikataulunsa – saati hinnoitella itsensä.
– Se on yksiselitteisesti väärin. Työn teettäjä ei saa keinotella työsuhteen muodoilla. Työvoiman käyttöön ja palkkauksen liittyviä velvoitteita ei voi ulkoistaa työntekijälle itselleen tai toiselle yrittäjäosapuolelle, painotti SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola (vas.) vappupuheessaan Porvoossa.
– Työ ei siis saa olla teettäjälleen halvempaa, jos sitä teetetään muutoin kuin perinteisessä vakituisessa ja kokoaikaisessa työsuhteessa. Työn tekijällä on oltava sama turva työn teettämismuodosta riippumatta.
Pätkä- ja osa-aikaisia töitäkin tarvitaan Huutolan mielestä perheen, opiskelun tai työssä jaksamisen edistämiseksi. Pätkätyön pitää kuitenkin olla kunnon työtä, joka takaa tekijälleen kohtuullisen toimeentulon sekä turvan esimerkiksi sairauden ja perhevapaiden varalle. Sen pitäisi myös olla askel kokoaikaiseen ja vakituiseen työhön, jos työn tekijä sitä haluaa.
– Erilaiset työllistymismuodot ovat tulleet jäädäkseen. Onko sitten sopimus- ja lainsäädäntöturva huomioinut myös ns. epätyypillisten työsuhteiden vähimmäisehdot? Mielestäni ei ole. Pelkästään monimuotoisten ja epämääräisten työsuhdemuotojen pelisääntöjen uusiminen on isomman työmarkkinaratkaisun vakavasti otettava lähtökohta, Huutola sanoi.
uutiskirje 
