Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen tutkimuksen mukaan työnhakijoita, joilla on ulkomaalaiselta kuulostava nimi, syrjitään Suomen työmarkkinoilla.
– Odotettu tulos. On kuitenkin mahdoton arvioida, kuinka paljon syrjintää on, toteaa tutkimuksen ohjausryhmässä ollut SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.
Suurin osa työpaikoista täytetään ilman, että valintakriteereitä kerrotaan hakijoille.
Lehto arvelee, että syrjinnän kohteeksi joutuvat ulkoisesti valtaväestöstä poikkeavat ryhmät, esimerkiksi romanit. Rekrytoijat saattavat syrjiä myös vammaisia ja ikääntyneitä. Lisäksi hakijan poliittiset mielipiteet tai tieto ay-toiminnasta voivat olla este rekrytoinnille työnantajan korviin kulkeutuessaan.
Ulkomaalaisia hakijoita voidaan joskus myös suosia – mutta se voi kääntyä heitä itseään vastaan. Ulkomaalaisia palkataan, kun halutaan työntekijöitä, jotka eivät välttämättä tiedä oikeuksistaan.
Avoimempaa rekrytointia
– Toivon, että työnantajat pysähtyisivät miettimään tutkimuksen tuloksia ja pohtisivat itsekin rekrytoinnin avoimuutta ja kriteerejä, Lehto sanoo.
Lehto muistuttaa, ettei vaatimus syrjimättömyydestä rajoita työnantajan oikeutta valita tehtävään pätevin työntekijä. Syrjimättömyys päinvastoin takaa sen, että ansioidensa puolesta sopivimmat hakijat haastatellaan ja työnantaja saa pätevimmän työntekijän
Tutkimuksessa koehenkilöt hakivat töitä venäläisen kuuloisilla nimillä. Tulokset osoittavat, että koehenkilöiden täytyi lähettää hakemuksia kaksi kertaa enemmän kuin suomalaisilla nimillä hakeneiden, jotta he saisivat saman verran kutsuja työhaastatteluihin.
Syrjinnässä ei ollut alueellisia eroja. Ulkomaalainen tausta aiheutti syrjintää kuitenkin kolme kertaa enemmän kuin sukupuoli.
lehti 