Muistisairauksiin sairastuu vuosittain noin 13 000 ihmistä, ja sairastuneiden määrä kasvaa nopeasti. Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste, johon varautumista voidaan parantaa. Nyt julkaistulla, sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellulla kansallisella muistiohjelmalla halutaan herätellä kuntien päätöksentekijöitä, johtajia ja palveluja suunnittelevia huomaamaan muistisairaudet nykyistä paremmin.
Muistiohjelmaan on koottu toimenpiteitä, joiden avulla varaudutaan muistisairaiden määrän kasvuun, ehkäistään muistisairauksia sekä kehitetään hoito- ja palvelujärjestelmää. Tavoitteena on rakentaa muistiystävällinen Suomi, jossa aivoterveyden edistäminen ja muistioireiden varhainen tunnistaminen on otettu vakavasti, ja jossa muistisairaat elävät arvokasta elämää ja saavat asianmukaisen hoidon, huolenpidon ja kuntoutusta.
Ei vain ikäihmisten ongelma
Muistiohjelma korostaa aivojen terveyttä tärkeänä pääomana, jota jokainen voi vaalia omilla valinnoillaan. Terveelliset elämäntavat, sosiaaliset kontaktit sekä työelämässä jaksaminen vähentävät riskiä sairastua muistisairauteen ja voivat myös siirtää sairastumista vuosilla eteenpäin.
Muistisairaiden määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy, mutta muistisairauksia on myös työikäisellä väestöllä. Työikäisiä muistisairaita on 5 000-7 000. Aivojen terveydestä huolehtiminen tukee työkykyä ja arjessa selviytymistä sekä varmistaa sen, että muistisairauksiin sairastutaan nykyistä harvemmin ja iäkkäämpänä.
Muistisairauksia voidaan hoitaa
Muistisairaus ei ole häpeä. Hyväksyvät asenteet vaikuttavat siihen, että muistisairaat ihmiset voivat elää tasavertaisina muiden kanssa. Tiedon lisääminen ja asenteiden muuttaminen hyväksyviksi on edellytys ennaltaehkäisyn, varhaisen tunnistamisen sekä hoidon ja palvelujen vaikuttavuuden parantamiselle.
Muistisairauksiin ei ole parantavaa lääkehoitoa, eikä sellaista ole tiedossa vielä lähivuosina. Muistisairauksia voidaan kuitenkin ehkäistä ja hoitaa. Varhaisella diagnoosilla sekä oikea-aikaisella hoidolla ja kuntoutuksella voidaan parantaa sairastuneiden toimintakykyä ja elämänlaatua sekä hillitä kustannuksia.
lehti 