Suomalaiset eivät hyväksy nuorten työllistämistä muita työntekijöitä alhaisemmalla palkalla. TNS Gallupin tekemän tutkimuksen mukaan noin kaksi kolmesta (62 %) pitää vääränä ajatusta, että nuoria alettaisiin palkata töihin työehtosopimuksia matalammalla palkalla. Enemmistö vastaajista (63 %) on myös vakuuttunut, että nuorille annetaan väärä viesti työelämästä, jos heidän työehtojaan heikennetään.
– Nuorten palkka-ale ei ole vain nuorten asia. Moni vanhempi auttaa taloudellisesti lapsiaan, koska palkat ovat jo nyt niin alhaiset esimerkiksi suhteessa asumiskustannuksiin kasvukeskuksissa, toteaa SAK:n nuorisosihteeri Tatu Tuomela.
Valtaosa (86 %) kansalaisista toteaa, että ikä ei saa olla peruste maksaa alempaa palkkaa, vaan osaamisen ja ammattitaidon tulee vaikuttaa palkkatasoon.
– Tuloksista voi tehdä sen johtopäätöksen, että palkkausta määritellessä tulisi ensisijaisesti huomioida työntekijän osaaminen, sanoo STTK:n opiskelija- ja nuorisotoiminnan asiantuntija Ulla Hyvönen.
Yksi selitys kielteiseen suhtautumiseen on se, että suomalaiset arvelevat nuorten alepalkkojen lisäävän toimeentulo-ongelmia. Enemmistö (63 %) yhtyy väittämään, jonka mukaan nuorten palkka-ale kasvattaisi köyhien työtätekevien nuorten joukkoa.
– Esimerkiksi Etelä-Euroopasta löytyy varoittavia esimerkkejä pysyvästä alipalkattujen nuorten työmarkkinoista maissa, joissa nuorisotyöttömyys on kuitenkin hyvin korkea, muistuttaa Ulla Hyvönen.
Naiset suhtautuvat nuorten palkka-aleen kielteisemmin (68 %) kuin miehet (57 %). Miehistä kolmannes (32 %) hyväksyisi työehtosopimuksia alemmat palkat nuorille. Ikätekijä on yhteydessä suhtautumiseen. Kielteisimmin palkka-aleen suhtautuvat 30–39-vuotiaat (76 %), joita ei voi enää pitää nuorina. Nuorista alle 30-vuotiaista enemmistö (63 %) suhtautuu kielteisesti. Ikääntyneimpien (60 vuotta tai enemmän) keskuudesta löytyy eniten kannatusta nuorten palkka-alea kohtaan (42 %).
uutiskirje 
