Kesäkuussa Euroopan parlamenttiin valittavien valta voi kasvaa kesken kauden, Eurooppa-tutkimusverkoston johtaja Teija Tiilikainen muistuttaa.
– Parlamentista tulee entistä vahvempi vallankäyttäjä.
Kunhan Irlanti hyväksyy lupaustensa mukaisesti Lissabonin sopimuksen, unionissa laajennetaan enemmistöpäätösten alaa ja Euroopan parlamentin valta kasvaa. Muutosten arvioidaan astuvan voimaan ensi vuoden alusta.
Samalla parlamentti pääsee päättämään EU:n kaikista budjettikohdista eli myös maataloudesta ja mm. aluetuista. Näiden jaosta on sovittu tähän saakka jäsenmaiden hallitusten kesken ministerineuvostoissa ja päämiesten kesken Eurooppa-neuvostossa.
– On aika erikoinen tilanne, että parlamentin valtaoikeudet kasvavat kesken kauden. Parlamentista tulee yhä useammassa asiassa neuvoston kanssa tasavertainen lainsäätäjä, Tiilikainen sanoo.
Tiilikainen antaa suomalaisille mepeille hyvän arvosanan. Hän muistuttaa, että edustaja voi olla hyvinkin aktiivinen parlamentissa, vaikka tämä olisi jo uransa myöhäisemmässä vaiheessa.
– Silloin parlamentaarikko pystyy käyttämään aikaisempaa politiikan tuntemustaan ja kokemustaan.
Tiilikainen huomauttaa, että parlamentti on pätevöittänyt monta poliitikkoa koville paikoille esimerkiksi Etelä-Euroopassa.
– Ja onhan meidän hallituksessamme neljä entistä meppiä, Sirkka-Liisa Anttila, Alexander Stubb, Astrid Thors ja Paavo Väyrynen.
– Minusta se kumoaa käsityksen, että parlamenttiin lähetetään jäähdyttelijöitä ja sieltä mennään eläkkeelle. Euroopan parlamenttiin voi lähteä eikä ura ole vielä ohi. Sieltä voi palata uskottavasti kotimaan politiikkaan.
Kesäkuun 7. päivä äänestetään Suomessa uudet edustajat Euroopan parlamenttiin. Ennakkoäänestys on 27.–30. toukokuuta ja 1.–2. kesäkuuta. Helluntaipäivänä ei voi äänestää.
Suomesta valitaan yhteensä 13 edustajaa parlamenttiin eli yksi vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Valitsijayhdistys tai yksittäinen puolue saa asettaa ehdolle enintään 20 henkilöä. Kukin ehdokkaista kerää ääniä koko maasta.
Puolueet jättivät tiistaina ehdokaslistansa Helsingin vaalipiirilautakunnalle. Täydet listat tulivat kaikilta eduskuntapuolueilta paitsi Kristillisdemokraateilta ja Perussuomalaisilta, jotka ovat vaaliliitossa keskenään. Perussuomalaisilla on listallaan 12 ehdokasta, kristillisdemokraateilla 10 ehdokasta.
uutiskirje 
