Itäisen Keski-Euroopan maat viisi vuotta jäseninä
Itäisen Keski-Euroopan vuonna 2004 Euroopan unioniin liittyneet jäsenmaat viettävät näinä päivinä jäsenyytensä viisivuotisjuhlia. Puolaa lukuunottamatta ne painuivat viime vuonna lamaan eikä niillä ole paljon juhlimisen aihetta. Siihen asti uudet jäsenmaat kasvoivat taloudellisesti ulkomaisten sijoitusten ansiosta nopeammin kuin Länsi-Euroopan maat. Latviaa ja Viroa kutsuttiin jopa Euroopan tiikereiksi.
Puolaa ei ole taloudellisesti yleensä laskettu kuuluvaksi Euroopan tiikereihin. Vasta nykyisen laman aikana tämä maa on näyttänyt, että sen perusta on vahvempi kuin muiden itäisen Keski-Euroopan maiden.
Kun laman aikana useimmissa Euroopan maissa bruttokansantuote on laskenut, Puolassa se on noussut, tosin vain noin puoli prosenttia. Puolalaiset haluavatkin korostaa, että maassa ei ole lamaa kuten naapureissa.
Puola on Euroopan unionin suosikki, joka jäsenyytensä aikana on saanut jäsenmaista eniten unionin tukea. Puolassa EU:n kannatus onkin vuosia ollut suurempi kuin missään muussa jäsenmaassa.
Vaikka työttömyys Puolassakin on viime aikoina noussut, lähes puolet maan kansalaisista uskoo, että EU:n jäsenyyden ansiosta heidän henkilökohtainen tilanteensa paranee seuraavina vuosina. Puolet kansalaisista uskoo myös, että Puolan asema maailmassa vahvistuu jäsenyyden ansiosta.
Uskovaistenkin
pelot laantuneet
Viiden jäsenyysvuoden aikana myös pelot jäsenyyttä kohtaan ovat laantuneet. Äärikatolinen puolue Puolalaisten perheiden liitto yritti vuosia nostattaa EU-vastaisuutta leimaamalla Euroopan unionin kuoleman kulttuuriksi, joka hyväksymällä abortin murhaa sikiöitä. Puolue on kutistunut pikkuryhmäksi.
Pappi Tadeusz Rydzykin johtama, eläkeläisten suosima katolinen Radio Maryja alkoi jossain vaiheessa asettaa jopa Puolan EU-jäsenyyttä tukeneen paavi Johannes Paavali II:n auktoriteetin kyseenalaiseksi.
Kuitenkin katolisuuteen tukeutuva Laki ja oikeus -puolue (PiS) ja sen puheenjohtaja Jaroslaw Kaczynski valjastivat Rydzykin ja Radio Maryjan tukijoukokseen. Paljolti Rydzykin ansiosta puolue voitti vuoden 2005 parlamenttivaalit ja hallitsi maata vuoteen 2007.
Katolinen Isä Rydzyk hakee nykyään erilaisiin projekteihinsa EU:n tukea, joten hän on ilmeisesti oppinut käyttämään hyväkseen tätä paholaisen edustajaa.
Euroopan unioni ei tullut PiS:n hallitusaikana puolalaisille läheiseksi. Maan johtajat keskittyivät sisäpolitiikkaan ja Saksan populistiseen arvosteluun, jolla he keräsivät vanhempien ihmisten kannatusta muistuttamalla Saksan Puolassa aiheuttamista tuhoista.
Vuonna 2007 valtaan noussut Kansalaisfoorumi (PO) ja oppositiossa toimiva vasemmisto ovat avautuneet Euroopalle ja pitävät suhteita Saksaan keskeisen tärkeinä.
Viiden Puolan EU:n jäsenyysvuoden aikana maan katolinen kirkko on pitänyt pääasiassa kielteisesti huolta siitä, ettei maa ole täysin eurooppalaistunut. Puolassa nuorten seksuaalikasvatuksesta ei edelleenkään puhuta avoimesti. Aborttiin suhtaudutaan jyrkän kielteisesti ja abortteja käydään tekemässä ulkomailla. Seksuaalisia vähemmistöjä syrjitään edelleen ja keinohedelmöityksestä käydään kiistaa silloin kun pitäisi keskustella talouden hoitamisesta.
Idänkumppanuus
uusi painopiste
Kansalaisfoorumin ja talonpoikaispuolueen hallitus on alkanut luoda omalta osaltaan Puolan EU-politiikkaa. Yhdessä ruotsalaisten kanssa Puolan hallitus kehittää Idänkumppanuus-projektia, joka on osa EU:n naapuruuspolitiikkaa. Siihen EU on myöntänyt varoja 600 miljoonaa euroa.
Projektiin ovat tulossa Ukraina, Moldova, Georgia, Azerbaidzhan, Armenia ja mahdollisesti Valko-Venäjä. Idänkumppanuusyhteistyössä kehitetään erityisesti kauppavaihtoa ja viisumipolitiikkaa.
Kuitenkin lähes jokaiselle tähän ohjelmaan mukaan tulevalle maalle on äskettäin ilmestynyt omia suuria vaikeuksia eikä Valko-Venäjän mukaan tulosta ole vieläkään selvyyttä. Idänkumppanuus-projektin avajaiskokous pidetään toukokuun 7. päivänä Prahassa. Puola on panostanut paljon tähän projektiin.
lehti 