KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Tehtävä Islannissa

Kuva: Lehtikuva

Jukka Parkkari
25.6.2012 18.00
Fediverse-instanssi:

Kurvit suoriksi

Joskus viime vuoden lopulla taisin tällä palstalla hieman huolestuneena valitella, että en ollut nähnyt Vuosaaren Uutelan metsissä koko vuonna ainuttakaan käärmettä, en kyytä enkä rantakäärmettä, enkä edes käärmettä muistuttavaa vaskitsaa.

Jopa vuosikausia parasta kantarellipaikkaani vartioinut suuri musta kyy oli kadonnut salaperäisellä tavalla. Pelkäsin, että kaikki matelijat olisivat kadonneet Uutelan 204 hehtaarin laajuiselta helsinkiläisten virkistysalueelta jatkuvan väestön lisääntymisen ja rakennustöiden seurauksena.

Mutta eipä hätää, sillä tämän vuoden ensimmäinen käärme on jo nähty 25. päivänä toukokuuta, joten tulen varmasti törmäämään vielä moneen luikeroon tulevien sieniretkieni aikana.

ILMOITUS
ILMOITUS
Oliko armeijakenraali Nikolai Makarov tietoinen siitä, että piti puheensa samassa yliopiston juhlasalissa, jonka puna-armeijan pommikoneet tuhosivat Helsingin suurpommituksissa 1944?

Olin esittelemässä muutamalle vanhalle tutulle Uutelan ihmeitä. Tallustelimme hiekkatietä pitkin, kun eräs porukasta huomasi ojan pohjalle kiemurtelevan pitkän, mutta melko laihan käärmeen.

Nopeasti metsän suojaan livahtaneen otuksen selässä näkyi selvästi sahalaitakuvio, joten kyseessä oli tavallisen värinen kyy. Olen tässä osassa Uutelaa nähnyt aina näitä samanvärisiä, kun taas toisella puolella aluetta kaikki kyyt tuntuvat olevan mustia, joiden sahalaitaa on vaikeampi erottaa.

Tästä voimmekin siirtyä kätevästi maan valtalehteen Helsingin Sanomiin, joka on ottanut viralliseksi tavoitteekseen ajaa Suomea Naton jäseneksi kuin käärmettä pyssyyn.

Hyvänä esimerkkinä käyköön HS:n pääkirjoitus (23.5.), joka oli otsikoitu toiveikkaasti, mutta epämääräisesti: ”Puolustusyhteistyö muokkaa liittoutumista”. Lehden pääkirjoittajaa näytti vaivanneen se, että puheet maamme Nato-jäsenyydestä olivat viime aikoina hiipuneet ja koko sotilasliitto vaipunut keskustelusta jonnekin taka-alalle.

Niinpä Hesari yritti korostaa Naton merkitystä ja tärkeyttä kertomalla, että sen juuri pidetyssä huippukokouksessa oli sekä ”julistettu” että ”painotettu” eräitä asioita ja ”pystytty sopimaan” vastuun siirtämisestä Afganistanissa maan omille turvallisuusjoukoille. Seuraavassa kappaleessa pääkirjoitus totesi Afganistanin turvallisuustilanteen edelleenkin huonoksi.

Samalla lehti mainitsi myös Naton muista ongelmista, kuten resurssipulasta ja loputtomista säästöpaineista. Urheasti Hesari kuitenkin katsoi, että ”niistä riippumatta” huippukokous ”vahvisti” Naton merkityksen olevan yhä suuri.

Edelleen HS vakuutteli, että Naton peruskirjan viidennen artiklan jäsenmaiden keskinäinen puolustusvelvoite ei ole menettänyt merkitystään, vaikka tätä varsin yleisesti epäillään.

Voi hyvin kysyä, olisiko Yhdysvallat esimerkiksi valmis suursotaan Baltian maiden joutuessa uhatuksi.

HS:n pääkirjoituksen inspiroijaksi paljastui hiljaisuudessa valmisteltu hanke Suomen ilmavoimien Hornet-hävittäjien osallistumisesta Natoon kuuluvan Islannin ilmavalvontaan. Ruotsin ilmavoimia on houkuteltu samaan puuhaan. Tällä hetkellä satujen saaren ilmatilassa partioivat vain Naton koneet.

Jotkut meillä selittävät nyt, että kyseessähän olisi vain pohjoismaisen puolustusyhteistyön kehittäminen ja edelleen syventäminen. Mutta todellisuudessa juttu on hieman monimutkaisempi.

Alun perin Islannin ilmavalvontaan osallistumista esitti Norjan ulkoministeri Thorvald Stoltenberg. Se tapahtui jo vuonna 2009. Silloin asia kuitattiin lähinnä hymähtämällä ja saman tien unohtamalla. Onko tilanne nyt jotenkin oleellisesti muuttunut? Tuskinpa vain.

Islanti on sotilasliitto Naton jäsen, vaikka sillä ei ole omaa armeijaa, eikä siis ilmavoimiakaan, joilla valvoisi laajoja merialueitaan. Yhdysvallat poisti tukikohtansa Keflavikistä vuonna 2006, mutta on luvannut vastata saarivaltion puolustuksesta sodan aikana.

Joku voisi tietysti ihmetellä, miten USA pysyy puolustamaan Islantia sodan oloissa, kun sen voimavarat eivät riitä maan ilmatilan valvontaan rauhankaan aikana.

Syksyllä on tarkoitus päättää Suomen osallistumisesta operaatioon neljällä Hornetilla ja noin 50 hengen vahvuisella henkilöstöllä. Homman on laskettu maksavan yli miljoona euroa, mikä lienee aivan alakanttiin, sillä lentäjien, lennonjohtajien ja teknisen henkilökunnan lisäksi mukaan tarvitaan varmasti myös sotilaspoliiseja koneita vahtimaan. Tuskin tässä suhteessa luotetaan pelkästään islantilaisiin poliiseihin. Lisäksi operaatio edellyttää varmasti ilmavoimien kuljetuskoneiden käyttöä.

Ja kaikki rahoitettaisiin normaalista puolustusbudjetista, jonka jatkuva karsiminen on jo johtanut muun muassa lukuisten varuskuntien lakkauttamiseen eri puolilla Suomea ja liikekannallepanossa muodostettavien joukkojen määrän rajuun supistamiseen.

Islantiin menon kannattajat väittävät suomalaisten lentäjien saavan reissun aikana hyvää kokemusta, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Tylsät valvonta- ja tunnistuslennot tuhansien kilometrien päässä aavan Atlantin yllä eivät opeta huippuluokan hävittäjälentäjille mitään uutta. Niitä ei voi verrata ilmataisteluharjoituksiin, joilla ilmavoimien tukikohdissa pilottejamme koulutetaan. Eikä Islannissa lentäjillämme ole käytettävissä simulaattoreitakaan.

Ja sitäkin voisi kysyä, kannattaako koko hässäkkään ryhtyä, kun tämän hetken tietojen mukaan kyse olisi vain kolmen viikon valvontajaksosta vuonna 2015. Muutaman viikon toiminnan valmistelu tulisi vaatimaan suuren määrän työtä ja rahaa, jotka olisivat pois kotimaan puolustuksen kehittämisestä. Kaiken lisäksi Suomen Horneteille kaavailtu valvontajakso ajoittuisi mahdollisimman huonoon ajankohtaan puolustusvoimiemme ollessa juuri silloin suurten mullistusten kourissa.

Todettakoon nyt rehellisyyden nimessä, että paljon Hesaria tehokkaammin on suomalaisia Natoon liittymisen kannattajiksi hätistellyt Venäjän asevoimien komentaja, armeijankenraali Nikolai Makarov, joka kävi esittämässä uhkailujaan Maanpuolustuskorkeakouluyhdistyksen esitelmätilaisuudessa kesäkuun 5. päivänä Helsingissä.

Esitelmä antoi vaikutelman siitä, että mukavana miehenä tunnettu Makarov oli varsin huonosti informoitu Suomen asioista. Kiinnostavaa olisi tietää esimerkiksi se, oliko armeijakenraali tietoinen siitä, että piti puheensa samassa yliopiston juhlasalissa, jonka puna-armeijan pommikoneet tuhosivat Helsingin suurpommituksissa helmikuussa 1944.

Jos Suomen Hornetit ”ulkoistetaan” tehtävään Islannissa, niin mikä onkaan niiden seuraava valvontakohde? Ehkä Nauru-saaret Tyynellä valtamerellä?

Eipä tietenkään. Eihän Nauru ole Naton jäsenmaa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset