KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Mitä voi kuulla kun kuuntelee äänen ohi?

John Cage preparoimassa pianoa.

John Cage preparoimassa pianoa. Kuva: Yle Kuvapalvelu/John Cage Trust

Säveltäjä John Cagen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Juhlavuoden kruunaa Tampereella järjestettävä eurooppalaisen äänimaiseman näyttely.

Sini Mononen
19.9.2012 14.39

Milloin viimeksi näit maailman uutena? Herätessäsi huomasit, että ikkunalaudalle illalla jäänyt juomalasi on tänään eri tavalla sininen kuin eilen. Pieni yksityiskohta riittää tekemään sensaation. Silloin ovenkarmi alkaa puhua, lattia kertoo sillä eri aikoina kävelleistä ihmisistä.

John Cage sanoi, että hän yrittää lähestyä kaikkea tekemäänsä kuin ei tuntisi töitään, kuin tapaisi ne ensimmäistä kertaa. Silloin ne yrittää nähdä tottumuksen ulkopuolelle, kuin yllättävän vieraan.

Cage ei kuitenkaan vain yrittänyt nähdä maailmaa toisin, hän myös kuuli sen yhä uudelleen uusin korvin. Hänelle musiikki ei ollut silloin enää melodiaa, rytmejä ja sointuja. Se oli eri äänten vuorottelua. Tärkeintä oli hiljaisuus, tauot joiden lomassa kuunneltava ääni erottuu.

Maailmaa kannattaisi yrittää kuunnella joskus toisin.

Yksi, kaksi, kolme

Amerikkalaisen avantgarde-säveltäjän, John Cagen (5. 8. 1912–12. 8. 1992) syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Merkkivuotta alleviivaa säveltäjän tärkeimmän teoksen, 4’33’’, 60-vuotisjuhla.

4’33’’ on pesunkestävää Cagea, syntyessään hankalana koettu työ. Sitä ei moni halunnut edes tunnustaa musiikiksi, ehkä osa ei halua vieläkään.

4’33’’ esitettiin ensimmäisen kerran lokakuussa 60 vuotta sitten New Yorkin Woodstockissa.

Ilta oli omistettu pianomusiikille. Kappaleen ensiesityksessä pianisti David Tudor viipyi pianon ääressä tasan 4 minuuttia ja 33 sekuntia. Tuona aikana hän ei painanut yhtään kosketinta, avasi vain ja sulki pianon kannen kolme kertaa.

Yksi, kaksi, kolme elettä. Ei muuta.

Liikkeet merkitsivät teoksen kolmea osaa.

4’33’’-teoksen juju on siinä, että se tekee kuuntelijoista itsestään instrumentteja. Kun joku yleisössä liikahtaa tai yskii, kun konserttisaliin kantautuu ulkoa liikenteen ääniä, se on musiikkia.

Hiljaisuus imee läsnäolijat sisäänsä ja pakottaa kuuntelemaan sitä ympäristöä, jossa satutaan olemaan. Silloin voi huomata ketä tilassa on läsnä, miltä penkki tuntuu kehon painon alla, miten salin puinen lattia hengittää, kuinka hiljaisuudessa sydämen syke hidastuu, miten veri kohisee suonissa.

Cage yllättää yleisönsä keskeltä hiljaisuuden retriittiä.

Äänen vuosirenkaat

John Cagen uraan mahtui paljon kokeiluja: itse tehtyjä soittimia, kokeellisia luentoja ja kirjoja, koneiden musiikkia.

Kaikkia näitä yhdistävät löydetyt äänet ja niistä tehty musiikki. Kappaleet ovat kuin äänen vuosirenkaita, joista kuulee millaisessa ympäristössä minäkin aikana on eletty.

Vaikka Cage on vaikuttanut merkittävällä tavalla konserttisaleissa ja gallerioissa esitettävään kokeelliseen musiikkiin, hänellä voisi olla sanottavaa myös paljon laajemmalle joukolle.

On melkein yllättävää, miten vähän puhumme siitä, minkä kuuloisessa maailmassa elämme. Ääniin kiinnitetään yleensä huomiota vasta kun ne ovat häiritseviä.

Kuitenkin, maailmaa kannattaisi yrittää kuunnella joskus toisin.

Cagen hengessä voisi esimerkiksi miettiä, tulisiko joitakin ääniä yrittää suojella ja säilyttää myös jälkipolville? Tai kenen ääniä ympäristössämme kuulemme, ja kuka saa päättää mitkä äänet ovat sallittuja?

Tampereella juhlitaan

Washingtonissa John Cagen 100-vuotisjuhlia vietetään komeasti viikon mittaisella festivaalilla. Meillä Suomessa säveltäjän ympärille järjestettyjä vastaavia festivaaleja ei ole.

Sen sijaan Tampereella olevien kannattaa etsiytyä Finlaysonin alueella sijaitsevaan Europe Galleria Nottbeckiin, jossa avautuu syyskuun puolivälissä äänimaisemanäyttely Discovering the Soundscapes of Europe.

Näyttely on osa äänimaisematutkijoiden seminaaritapahtumaa. Yleisölle järjestetään näyttelyn lisäksi kaksi avointa tilaisuutta, joissa voi saada vastauksia kysymyksiin äänimaisemasta osana kulttuuriperintöä ja elinympäristöä.

Näyttelyssä voi etsiä ja kuunnella äänityksiä ympäri Eurooppaa äänimaisemakartan avulla, kuulla ihmisten näkemyksiä mieluisista äänimaisemista ja tutustua sataan suomalaiseen äänimaisemaan.

Äänitysten kautta tuttu maisema voi kantautua korviin uutena. Tämä, jos jokin, on John Cagen perinnön jatkamista.

Eurooppalainen äänimaisema näyttely 19.–27.9. Galleria Nottbeck, Tampere (Satakunnankatu 18, Siperian liikekeskus).

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Kun Suomessa keskustellaan talouspolitiikasta, keskeisiä auktoriteetteja ovat valtiovarainministeriön virkamiehet. Heidän roolinsa korostuu etenkin eduskuntavaalien alla.

Näin KU kertoi vuonna 2023, miten valtiovarainministeriöstä tuli talouskeskustelua ohjaava superministeriö

Huumeiden viihdekäyttö räjähti käsiin – asiantuntijan mukaan monikaan ei tiedä, mitä tekee

Arkistokuva Thaimaan ja Myanmarin rajalta. Jopa kuusi miljoonaa myanmarilaista asuu Thaimaassa.

Neljä tarinaa maanpaosta – Myanmarin vastarinta kukoistaa Thaimaassa

Siirtomaavalta, orjuus ja seksuaalinen väkivalta ovat syy siihen, että Brasiliassa elää yksi maailman sekoittuneimmista kansoista. Kuvassa brasilialaisia Rio de Janeiron rannoilla.

Tutkijat: Geneettinen monimuotoisuus on brasilialaisten pitkäikäisyyden salaisuus

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

 
02

Huumeiden viihdekäyttö räjähti käsiin – asiantuntijan mukaan monikaan ei tiedä, mitä tekee

 
03

Kultasormi karkaa – Jani Volanen kertoo, miksi hylkää luomuksensa ennen aikojaan

 
04

”Suomessa tehdään kengännauhabudjetilla teknisesti Hollywood-tasoista elokuvaa”

 
05

Emme muista sotia, jotka melkein syttyivät

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Poskettoman hyvä ”påskekrim” Huuto syntyi kahden norjalaisen dekkariveteraanin yhteistyönä

04.04.2026

Reilu kauppa rahoittaa koteja ja terveydenhoitoa El Salvadorin kahviviljelmillä

04.04.2026

Yhteisöradiot antavat kullanarvoisia neuvoja ilmastonmuutoksen kanssa kamppaileville tansanialaisille

03.04.2026

”Suomessa tehdään kengännauhabudjetilla teknisesti Hollywood-tasoista elokuvaa”

03.04.2026

Nicaraguan maanpaossa elävien journalistien mahdollisuudet kapenevat entisestään

02.04.2026

Perulaistoimittajia uhkaillaan väkivallalla ja raastuvalla

02.04.2026

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

02.04.2026

Rehellinen Kreikka, jonka Kapodistrias olisi voinut perustaa

02.04.2026

Verkkoyliopisto tuo toivoa Afganistanin naisille – ”Se pelasti minut pimeydestä”

01.04.2026

Emme muista sotia, jotka melkein syttyivät

01.04.2026

Vasemmistoliitto jättää välikysymyksen köyhyydestä – vihreät mukana, SDP harkitsee

31.03.2026

Kiina kehittää humanoidirobotteja työvoimapulan pelossa

31.03.2026

SAK kannustaa Suomea takaisin pohjoismaiselle tielle: ”Luottamus on palautettava”

30.03.2026

HS: Li Andersson ei lähde ehdolle eduskuntavaaleihin – Näin KU:n toimituksessa analysoidaan vasemmistoliiton tilannetta

30.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset