KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Mitä voi kuulla kun kuuntelee äänen ohi?

John Cage preparoimassa pianoa.

John Cage preparoimassa pianoa. Kuva: Yle Kuvapalvelu/John Cage Trust

Säveltäjä John Cagen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Juhlavuoden kruunaa Tampereella järjestettävä eurooppalaisen äänimaiseman näyttely.

Sini Mononen
19.9.2012 14.39
Fediverse-instanssi:

Milloin viimeksi näit maailman uutena? Herätessäsi huomasit, että ikkunalaudalle illalla jäänyt juomalasi on tänään eri tavalla sininen kuin eilen. Pieni yksityiskohta riittää tekemään sensaation. Silloin ovenkarmi alkaa puhua, lattia kertoo sillä eri aikoina kävelleistä ihmisistä.

John Cage sanoi, että hän yrittää lähestyä kaikkea tekemäänsä kuin ei tuntisi töitään, kuin tapaisi ne ensimmäistä kertaa. Silloin ne yrittää nähdä tottumuksen ulkopuolelle, kuin yllättävän vieraan.

Cage ei kuitenkaan vain yrittänyt nähdä maailmaa toisin, hän myös kuuli sen yhä uudelleen uusin korvin. Hänelle musiikki ei ollut silloin enää melodiaa, rytmejä ja sointuja. Se oli eri äänten vuorottelua. Tärkeintä oli hiljaisuus, tauot joiden lomassa kuunneltava ääni erottuu.

Maailmaa kannattaisi yrittää kuunnella joskus toisin.

Yksi, kaksi, kolme

Amerikkalaisen avantgarde-säveltäjän, John Cagen (5. 8. 1912–12. 8. 1992) syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Merkkivuotta alleviivaa säveltäjän tärkeimmän teoksen, 4’33’’, 60-vuotisjuhla.

4’33’’ on pesunkestävää Cagea, syntyessään hankalana koettu työ. Sitä ei moni halunnut edes tunnustaa musiikiksi, ehkä osa ei halua vieläkään.

4’33’’ esitettiin ensimmäisen kerran lokakuussa 60 vuotta sitten New Yorkin Woodstockissa.

Ilta oli omistettu pianomusiikille. Kappaleen ensiesityksessä pianisti David Tudor viipyi pianon ääressä tasan 4 minuuttia ja 33 sekuntia. Tuona aikana hän ei painanut yhtään kosketinta, avasi vain ja sulki pianon kannen kolme kertaa.

Yksi, kaksi, kolme elettä. Ei muuta.

Liikkeet merkitsivät teoksen kolmea osaa.

4’33’’-teoksen juju on siinä, että se tekee kuuntelijoista itsestään instrumentteja. Kun joku yleisössä liikahtaa tai yskii, kun konserttisaliin kantautuu ulkoa liikenteen ääniä, se on musiikkia.

Hiljaisuus imee läsnäolijat sisäänsä ja pakottaa kuuntelemaan sitä ympäristöä, jossa satutaan olemaan. Silloin voi huomata ketä tilassa on läsnä, miltä penkki tuntuu kehon painon alla, miten salin puinen lattia hengittää, kuinka hiljaisuudessa sydämen syke hidastuu, miten veri kohisee suonissa.

Cage yllättää yleisönsä keskeltä hiljaisuuden retriittiä.

Äänen vuosirenkaat

John Cagen uraan mahtui paljon kokeiluja: itse tehtyjä soittimia, kokeellisia luentoja ja kirjoja, koneiden musiikkia.

Kaikkia näitä yhdistävät löydetyt äänet ja niistä tehty musiikki. Kappaleet ovat kuin äänen vuosirenkaita, joista kuulee millaisessa ympäristössä minäkin aikana on eletty.

Vaikka Cage on vaikuttanut merkittävällä tavalla konserttisaleissa ja gallerioissa esitettävään kokeelliseen musiikkiin, hänellä voisi olla sanottavaa myös paljon laajemmalle joukolle.

On melkein yllättävää, miten vähän puhumme siitä, minkä kuuloisessa maailmassa elämme. Ääniin kiinnitetään yleensä huomiota vasta kun ne ovat häiritseviä.

Kuitenkin, maailmaa kannattaisi yrittää kuunnella joskus toisin.

Cagen hengessä voisi esimerkiksi miettiä, tulisiko joitakin ääniä yrittää suojella ja säilyttää myös jälkipolville? Tai kenen ääniä ympäristössämme kuulemme, ja kuka saa päättää mitkä äänet ovat sallittuja?

Tampereella juhlitaan

Washingtonissa John Cagen 100-vuotisjuhlia vietetään komeasti viikon mittaisella festivaalilla. Meillä Suomessa säveltäjän ympärille järjestettyjä vastaavia festivaaleja ei ole.

Sen sijaan Tampereella olevien kannattaa etsiytyä Finlaysonin alueella sijaitsevaan Europe Galleria Nottbeckiin, jossa avautuu syyskuun puolivälissä äänimaisemanäyttely Discovering the Soundscapes of Europe.

Näyttely on osa äänimaisematutkijoiden seminaaritapahtumaa. Yleisölle järjestetään näyttelyn lisäksi kaksi avointa tilaisuutta, joissa voi saada vastauksia kysymyksiin äänimaisemasta osana kulttuuriperintöä ja elinympäristöä.

Näyttelyssä voi etsiä ja kuunnella äänityksiä ympäri Eurooppaa äänimaisemakartan avulla, kuulla ihmisten näkemyksiä mieluisista äänimaisemista ja tutustua sataan suomalaiseen äänimaisemaan.

Äänitysten kautta tuttu maisema voi kantautua korviin uutena. Tämä, jos jokin, on John Cagen perinnön jatkamista.

Eurooppalainen äänimaisema näyttely 19.–27.9. Galleria Nottbeck, Tampere (Satakunnankatu 18, Siperian liikekeskus).

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Nyt tarvitaan kaikki mahdolliset voimat kaatamaan tämä oikeistovalta. Suomen itsenäisen historian oikeistolaisimman hallituksen politiikka on ollut niin järkyttävää työssä käyville ja pienituloisille ihmisille, että haluan omalta osaltani tehdä kaikkeni, että ensi keväänä suunta muuttuu, perusteli Paavo Arhinmäki ehdokkuuttaan eduskuntavaaleissa Ilta-Sanomille.

Miksi tyytyä yhteen? Arhinmäen ehdokkuus eduskuntavaaleissa petaa vasemmistoliitolle erinomaiset mahdollisuudet jättipottiin Helsingissä

”Tyttöihin ei kosketa” -iskulauseella varustettu kyltti Limassa syyskuussa 2025 järjestetyssä mielenosoituksessa.

Äideiksi pakotetut – Joka vuosi sadat alle 14-vuotiaat perulaistytöt saavat lapsen

Kale Puonti kuvaa poliisin tietolähdetoimintaa Ilmiantajassa tavalla, josta välittyy kitkeryys Jari Aarnion tapauksen jälkeen uusittuja sääntöjä kohtaan

Naisia saattamassa lapsia kouluun Havannassa. Kuubassa 20–44-vuotiaiden ikäryhmässä on eniten naismurhien uhreja.

Tilastojen mukaan naisiin kohdistuva väkivalta vähentyi Kuubassa – Tutkijan mielestä luvut johtavat harhaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Väestön ikääntyminen ei johdakaan kriisiin, väittää SAK:n pääekonomisti – ”Eläkeiän nousu helpottaa väestöllistä huoltosuhdetta”

 
02

Hallituskausi tuplasi naisten poliklinikkamaksun – Ei kiinnosta hallitusta tippaakaan

 
03

Saako ihminen lentää? ”Aika harva lopulta saa”

 
04

Timo Furuholm: Hallituksen investointiohjelman rahoittaminen VR:n pussista herättää kysymyksiä

 
05

Lämpötila nousee puolitoista astetta, ja se on pienille saarivaltioille kohtalokasta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Päivi Alasalmen historiallisessa Tampere-dekkarissa Enkelinkiharassa sarjamurhaaja iskee köyhien Kyttälässä, mutta se ei tunnu miltään

26.09.2026

Lämpötila nousee puolitoista astetta, ja se on pienille saarivaltioille kohtalokasta

26.09.2026

124 ympäristöaktivistia surmattiin viime vuonna – valtaosa uhreista on alkuperäiskansojen jäseniä ja pienviljelijöitä

26.09.2026

Datakeskushankkeissa noudatettava työehtoja – ”Ulkomaisen työvoiman riisto ei valitettavasti ole mikään uusi ilmiö”

25.09.2026

Hallituskausi tuplasi naisten poliklinikkamaksun – Ei kiinnosta hallitusta tippaakaan

25.09.2026

Väestön ikääntyminen ei johdakaan kriisiin, väittää SAK:n pääekonomisti – ”Eläkeiän nousu helpottaa väestöllistä huoltosuhdetta”

25.09.2026

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

25.09.2026

Despootin unet ja rakkaudet – Pirkko Saision Suliko onnistuu Q-teatterissa

24.09.2026

Pia Lohikoski: Siviilipalveluksen kestoa lyhennettävä

24.09.2026

Timo Furuholm: Hallituksen investointiohjelman rahoittaminen VR:n pussista herättää kysymyksiä

24.09.2026

Mai Kivelä: Ympäristöllä Suomessa krooninen rahoitusvaje

24.09.2026

Vaalit ratkaisevat työelämän laadun, sanoo AKT:n varapuheenjohtaja

24.09.2026

Jessi Jokelainen: Oikeisto uskoo heikoimmassa asemassa olevilla olevan jo tarpeeksi

24.09.2026

Viiden puolueen edustajat vaativat Timo Vornasen edustajantoimen tutkimista – ”Rikokset ovat vakavia”

23.09.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset