Monta päivää julkisuudessa vellonut yksittäinen lastenhuoltokiista on saanut kohtuuttomat mittasuhteet. Ei tällaisia yksityiselämään liittyviä asioita pidä käsitellä valtakunnan tasolla.
Lastensuojelutapaukset ovat julkisuuden kannalta aina vaikeita, koska viranomaisia – ainakin Suomessa – sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus. Suomessa huostaanotot tehdään huolellisen valmistelun perusteella eikä yksityiskohdista tietoa ulkopuolisille anneta.
Krooninen resurssipula on kylläkin johtanut siihen, että tapausten käsittelyajat ovat pidentyneet. Varsinkin pääkaupunkiseudulla tapausten määrä on kasvussa – ja samaan aikaan kunnissa yritetään säästää henkilöstökuluissa. Tapaukset ovat myös monimutkaistuneet ja vaativat aina vaan enemmän selvitystyötä ja -aikaa.
Presidentti Sauli Niinistö on oikeassa todetessaan, että lapsista ei pidä tehdä politiikanteon välikappaleita. Miksi näin on käynyt, on ainakin suomalaisille hämärän peitossa?
Venäjällä käynnistetyssä propagandasodassa vilisee kosolti virheellisiä tietoja suomalaisesta lastensuojelusta ja erityisesti venäläisten kohtelusta. Täydellistä potaskaa levittämällä yritetään vaikuttaa niin yleiseen mielipiteeseen Venäjällä kuin yksittäisen tapauksen käsittelyyn Suomessa. Mikä intressi muun muassa päätiedottajana esiintyvällä suomalaisella dosentilla Johan Bäckmanilla on mustamaalata suomalaisia? Yhtälailla voi vain arvailla, mitkä ovat hullunmyllyn käynnistäneen venäläisen lapsiasiamiehen Pavel Astahovin todelliset motiivit?
Suomen Moskovan suurlähetystö vakuuttaa, että se on yrittänyt korjata virheellistä informaatiota muun muassa kääntämällä suuret määrät suomalaisia dokumentteja venäjäksi. Tästä huolimatta virheellisen tiedon välittäminen vain jatkuu.
Venäläisestä tiedotusmaailmasta kertoo jotakin se, että suomalaisen dosentin ja venäläisen lapsiasiamiehen monet hyvinkin mielikuvitukselliset väitteet menevät sellaisenaan läpi, ikään kuin tilannetta haluttaisiin ehdoin tahdoin kärjistää.
Kyse lienee myös sisäpolitiikasta eli Venäjä yrittää antaa kansalaisilleen sellaisen kuvan, että maa pitää aina omasta väestään huolen ovat he sitten miten pahassa maassa tahansa.
Kun venäläinen lapsiasiamies pitää Suomea ”lapsiperheille vaarallisena maana’’ ja askartelee keksittyjen ongelmien kanssa, voi syystä kysyä, ovatko häneltä jääneet oman maan ongelmat huomaamatta.
Venäjällä on pari vuotta vanhojen tilastojen mukaan kaksi ja puoli miljoonaa orpoa lasta, joista 270 000 on orpokodeissa. Maassa on myös noin 75 000 sellaista lasta, joiden vanhemmilta on viety oikeus huoltajuuteen. Katulasten määrästä ei tarkkaa tietoa ole, mutta arviot liikkuvat kymmenissä tuhansissa.
Suomella ei liene kovin paljon opittavaa Venäjältä lasten aseman parantamisessa.
uutiskirje 
