Syyrian tilanne on entistä tiukemmassa umpisolmussa. Ratkaisua konfliktiin ei ole näköpiirissä. Ihmisiä kuolee päivittäin ja suurin osa heistä on siviilejä; lapsia, naisia ja vanhuksia. Myös aineelliset tuhot ovat valtavat ja niitä aiheuttavat sodan molemmat osapuolet.
Maan rajojen ulkopuolelle on siirtynyt jo ainakin 750 000 pakolasta, joista noin 400 000 on rekisteröimättömiä. Lisäksi noin1,5 miljoonaa kansalaista maan sisällä on joutunut lähtemään kodeistaan ja heistä suurin osa on lapsia. Siviilien tuskaa ja kärsimysten määrää on mahdoton edes kuvitella.
Syyria on siirtynyt sotatalouteen, jolloin kansantalouden lait eivät enää päde. Kansantuote ei kasva ja kaikki liikenevät rahat käytetään sotaan.
Muu maailma katsoo voimattomana sivusta, kuinka syyrialaiset tappavat toisiaan ja tuhoavat elinympäristöään, kaupunkeja, kyliä… Konfliktin syyt ovat syvällä ja niitä on useita. Molemmat sodan osapuolet kertovat omaa totuuttaan, kuten tällaisissa konflikteissa tavaksi on tullut.
Kyse ei ole uskontojen sodasta, vaikka uskonnoilla onkin oma vaikutuksensa. Sota ei suoranaisesti myöskään liity ”arabikevääseen”. Taustalla vaikuttavat ennen muuta suuret luokkaerot. Syyrian nuorista alle 25-vuotiasta yli puolet on työttömänä.
Konflikti puhkesi täydeksi sodaksi, kun maata yksinvaltiaan ottein hallitsevan Bashar al-Assadin joukot tukahduttivat väkivalloin rauhallisen mielenosoituksen. Al-Assadin armeija muutti siitä käynnistyneen kansannousun kansanmurhaksi. Kuolonuhreja on nyt jo yli 45 000. Kadonneiksi on lisäksi ilmoitettu yli 75 000 ja pidätetyiksi 250 000 syyrialaista.
Siviiliuhrien määrä kasvaa koko ajan, kun al-Assadin armeija rankaisee kapinallisalueita kollektiivisesti umpimähkäisillä ilma- ja tykistöiskuilla. Kapinalliset vastaavat iskuihin samalla mitalla mikäli kykenevät. Armeijalla on vähintäänkin nelinkertainen ylivoima. Oppositiovoimat ovat alkaneet turvautua muun muassa autopommeihin ja iskuihin siviilikohteisiin. Al-Assadin armeijan tueksi taas on alkanut virrata Al-Qaidan jihadtaistelijoita.
Syyrian sisällissota on paisunut niin laajamittaiseksi, että edes al-Assadin kukistuminenkaan ei päättäisi taisteluja. Sota alueella voikin pahimmassa tapauksessa jatkua vuosia.
Sota voi laajentua maan rajojen ulkopuolelle kuten Turkkiin tai Libanoniin. Israelkin on koko ajan varpaillaan. Paljon riippuu siitä, mitä al-Assadin hallintoa tukevat Venäjä, Kiina ja Irak tekevät. Opposition tukijoukoissa taas on suurvalloista Yhdysvallat ja lisäksi muun muassa Iso-Britannia, Ranska, Turkki ja Saudi-Arabia. Suurvalloilta ei näytä löytyvän riittävää tahtoa vaikuttaa sodan osapuoliin.
Neuvottelujen kautta tämäkin toivottomalta tuntuva sota lopulta ratkeaa. Sotilaallista ratkaisua tuskin syntyy, sillä jos voittaja saa sanella rauhan ehdot, niin vihan siemen jää kytemään…
uutiskirje 