Pelissä on järjestöjen mukaan paljon: ilman huomattavia päästövähennyksiä ilmastonmuutos uhkaa karata hillitsemättömäksi ja Sandy-myrskyn kaltaiset äärimmäiset sääilmiöt tulevat yleistymään.
Järjestöjen mielestä Qatarin pääkaupungissa Dohassa 26. marraskuuta alkavissa YK:n ilmastoneuvotteluissa on sovittava tiukat pelisäännöt ensi vuonna alkavalle Kioton sopimuksen jatkokaudelle, kiristettävä päästövähennyksiä ja turvattava riittävä rahoitus ilmastotoimille.
Kioton pöytäkirja on tällä hetkellä ainoa laillisesti sitova sopimus, joka velvoittaa maita päästövähennyksiin.
Vesittyminen uhkaa myös tämän vuoden ilmastokokousta Dohassa.
Dohassa päätetään, saako edelliseltä sopimuskaudelta käyttämättä jääneitä päästöyksiköitä siirtää 2013 alkavalle Kioton toiselle kaudelle. Uuteen sopimuskauteen alustavasti sitoutuneilta mailta on jäänyt lähes kolminkertaisesti koko EU:n vuosittaisia päästöjä vastaava määrä tätä niin kutsuttua ”kuumaa ilmaa”.
– Päästökehitys pitää globaalisti saada laskuun vuonna 2015. Tässä ei tulla onnistumaan, jos ylijääneitä päästöyksiköitä siirtämällä vesitetään jo ennestään heikot päästövähennystavoitteet. Se vetäisi mattoa alta myös uuden maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen neuvotteluilta, varoittaa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Hakko.
Nykyiset lupaukset eivät riitä
Nykyiset päästövähennyslupaukset eivät riitä ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi alle tavoitteeksi asetetun kahden asteen. Uuden, kaikkia valtioita sitovan ilmastosopimuksen on määrä astua voimaan viimeistään vuonna 2020, mutta kunnianhimon tasoa on nostettava merkittävästi jo ennen sitä, sanovat järjestöt.
Suomen on sitouduttava vähentämään päästöjään 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja työskenneltävä EU:n tavoitteen kiristämiseksi, järjestöt vaativat. Vuosisadan puoleenväliin mennessä maailman päästöt on enemmän kuin puolitettava ja teollisuusmaissa ne on saatava lähelle nollaa.
– Ilmastonmuutoksen uhat ovat niin vakavia ja koskettavat kaikkia maita, että myös vastuun päästöjen vähentämisestä on kuuluttava kaikille. Eri maiden historiallinen vastuu ja kyky vähentää päästöjä on kuitenkin oikeudenmukaisuuden nimissä otettava huomioon, sanoo Hakko.
Rahoitussuunnitelmat levällään
Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii riittävää ja ennustettavaa rahoitusta. Teollisuusmaat ovat sitoutuneet kymmenkertaistamaan kehitysmaiden ilmastotoimiin tarkoitetun rahoituksen 100 miljardin dollarin vuositasolle 2020 mennessä.
– Lyhyen aikavälin rahoituskausi päättyy tämän vuoden lopussa eikä tulevaisuudesta ole vielä tietoa. Dohassa päättäjien on laadittava konkreettinen suunnitelma ilmastorahoituksen kasvattamisesta ja vähintään tuplattava rahoitus nykytasosta vuosina 2013–2015, sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hietaniemi.
Kuluneen vuoden aikana on nähty poikkeuksellisia sääilmiöitä: hirmumyrsky Sandy riepotteli Yhdysvaltojen itärannikkoa lokakuun lopussa, kesän epätavalliset kuivuudet tuhosivat satoja ja nostivat ruuan hintaa, ja arktinen jääpeite on kutistunut historiallisen pieneksi.
– Jos emme panosta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen nyt, tulevaisuudessa ihmiskuntaa kohtaa konkurssi. Yksin hirmumyrsky Sandyn aiheuttamien kulujen arvioidaan nousevan kymmeniin miljardeihin dollareihin, inhimillisistä menetyksistä puhumattakaan, Hietaniemi toteaa.
Yhteiset tavoitteet Dohan kokoukselle laatineet suomalaiset järjestöt ovat Greenpeace, Kansalaisten maailmannäyttämö -verkosto, Kehys, Kepa, Kirkon Ulkomaanapu, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Solidaarisuus, Suomen 1325 -verkosto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen UN Women, Väestöliitto, WWF Suomi ja ilmasto.org -ilmastosivusto.
uutiskirje 