Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä arvioi, että finanssipoliittinen sopimus ei ratkaise ongelmia. Eduskunta käsittelee torstai-iltana istunnossaan hallituksen esitystä talous- ja rahaliiton vakaudesta ja sen soveltamisesta Suomen lainsäädäntöön.
Esitys koskee asiasta EU:ssa tehdyn sopimuksen hyväksymistä ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä keskusteli torstaina pitkään sopimuksen sisällöstä.
Päätösvalta eduskunnalla
Vasemmisto pitää Suomen linjaa sopimuksen kansallisessa soveltamisessa hyvänä.
– On tärkeää, että päätösvalta säilyy tulevaisuudessakin kaikissa tapauksissa eduskunnalla eikä talouspolitiikkaa rajoiteta perustuslailla. On tärkeää eduskunnan valtiovarainvaliokunnan lausuman mukaisesti ottaa korostetusti huomioon vaara eduskunnan päätösvallan nakertamisesta pienin askelin, ryhmä muistuttaa tiedotteessaan.
Se toteaa, että finanssipoliittinen sopimus luo uusia ongelmia, mikäli alijäämän rakenteellisuutta tulkitaan liian tiukasti.
– Useat maat myös luovat lainsäädäntöä, joka saattaa pahimmillaan tulevaisuudessa estää järkevän talouspolitiikan.
Julkinen velka on kriisin seuraus
Vasemmistoliiton ryhmä painottaa kuitenkin sitä, että finanssipoliittinen sopimus ei vastaa tärkeimpiin haasteisiin.
– Euroopan talouskriisi ei syntynyt julkisen sektorin velkaantumisesta. Euroalueen julkinen velkaantuminen on lähes kaikissa maissa pikemminkin kriisin seuraus kuin syy ja keskittyminen julkisen sektorin leikkauksiin on vain syventänyt kriisiä, se toteaa.
– Joidenkin hallitusten harrastama moraalikato on estettävä tulevaisuudessa. Ei ole oikein, että osa maista on velkaantunut samaan aikaan, kun etenkin rikkaimmat kansalaiset on vapautettu verotuksesta. Euroopan sisäinen solidaarisuus on hoidettava yhteisesti sovituissa rakenteissa, eikä niin, että joku maa tietoisesti elää rakenteellisesti velaksi.
Vähimmäisverotasoja
Vasemmistoliitto haluaa, että euroalue ottaa uuden suunnan kriisin ratkaisemisessa. Se toteaa, että Kreikan tai muiden kriisimaiden ongelmat eivät poistu leikkauskierrettä syventämällä.
– Kriisistä voidaan nousta luomalla Euroopan laajuisesti riittävän korkeita vähimmäisverotasoja, sekä muuttamalla Euroopan keskuspankin roolia pelkästä inflaation torjunnasta työllisyyden parantamiseen. Tärkeää on siirtää painopistettä finanssitaloudesta reaalitalouteen, esimerkiksi rahoitusmarkkinaverolla.
lehti 