Englannin Elisabetista pingviinien kuningatar

Vanhan imperiumin on vaikea luopua tavoistaan. Kruunupäitä on perinteisesti muistettu nimeämällä maita ja mantuja heidän mukaansa, mutta nykyään brittiläisen imperiumin alusmaat ovat käyneet vähiin. On siis niin sanotusti lähdettävä merta edemmäksi kalaan.

Britannian hallitus keksi lopulta oivan lahjan kuningatar Elisabet II:lle, jonka 60 vuotta jatkunutta hallituskautta on juhlittu pitkin vuotta.

Parasta lahjassa näinä niukkoina aikoina on se, ettei se maksa hallitukselle mitään. Brittiläisiin karttakirjoihin vain ilmestyy hallituksen tiistaina tekemällä päätöksellä nimi ”Kuningatar Elisabetin maa”.

Kuningatar Elisabetin maa ei ole aivan pikkuinen läntti. Sillä on kokoa 169 000 neliömailia eli 437 000 neliökilometriä. Tämä on lähes tuplasti vanhan emämaan koko.

Kylmäverinen lahja

Joitakin rajoituksia lahjamaalla tosin on. Kuningatar Elisabetin maalla ei asu yhtään ihmistä. Sen pääväestönä ovat pingviinit. Siellä ei myöskään kasva ainuttakaan puuta, ja aluetta peittää ikijää.

Kun ottaa huomioon kuningatar Elisabet II:n korkean 86 vuoden iän, vierailu nimikkomaalla voi olla terveydellinen riski. Antarktiksella eli Etelämantereella on kylmä kesälläkin.

Vanhan imperiumin perinteet ovat kunniassaan siinäkin mielessä, ettei lahjan antajaa haittaa se, että Britannia ei oikeastaan omista neliötuumaakaan Etelämantereesta. Britannialla on sieltä vain aluevaatimuksia, mutta niin on usealla muullakin maalla.

Aluevaatimukset menevät osittain päällekkäin, eikä niitä ole kansainvälisesti hyväksytty.

Yhtä osaa Antarktiksesta ei mikään maa ole vielä vaatinut. Sen nimi on nykyään Marie Byrdin maa. Tässä siis vinkki Suomen hallitukselle: kipin kapin vaatimuksia esittämään ja Marie Byrdin maan uudeksi nimeksi Urho Kekkosen maa.

Ja vielä 60 tablettia

Kuningatar Elisabetin maa muodostaa suunnilleen kolmasosan Britannian Etelämantereesta vaatimasta alueesta. Siellä sijaitsee kolme brittiläistä tutkimusasemaa. Lähin asuttu paikka on Etelä-Amerikan eteläosa.

Kuningatar Elisabet II teki tiistaina historiaa jo ennen ulkoministeriössä tapahtunutta nimikkomaan julkistamista. Hän nimittäin osallistui ensimmäisenä monarkkina hallituksen istuntoon sitten vuoden 1781.

Edellinen hallituksen istuntoon osallistunut kuninkaallinen oli Yrjö III. Viimeinen hallituksen istuntoja johtanut kuningas oli Yrjö I vuonna 1717.

Lisäksi poikkeusoloissa toisen maailmansodan aikana Elisabetin isä Yrjö VI oli läsnä Britannian sotakabinetin istunnoissa.

Säästäväinen brittihallitus antoi kuningattarelle toisenkin lahjan: 60 tablettipöytäliinaa, yhden kutakin hallitusvuotta kohti.