Presidentti Sauli Niinistön ilmoitus halukkuudestaan alentaa omaa palkkiotaan noin 20 prosentilla on käynnistänyt värikkään keskustelun. Ehdotus vaikuttaa pyyteettömältä ja on ainakin ajoitettu taitavasti.
Presidentin oman palkkion leikkaushalukkuus on nähtävä ennen muuta symbolisena tekona tilanteessa, jossa valmistaudutaan menoleikkauksiin ja toisaalla palkkaneuvotteluihin. Palkkojen alennuslinjaa ovat pitäneet esillä ennen muuta Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n nokkamiehet.
Suurituloisten palkoissa lieneekin alentamisen varaa. Yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisinta olisi tasata tuloja kiristämällä verotusta juuri ylimmissä tuloluokissa ja koventaa myös pääomatulojen verotusta. Presidentin verovapaa palkkiokin voitaisiin muuttaa verolliseksi, jolloin siitä koituisi verohyötyä koko yhteiskunnalle.
Palkkojen alennuslinjaa ovat pitäneet esillä ennen muuta Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n nokkamiehet.
Kansanedustajien palkkioiden alentaminen on samalla nostettu esille. Huutokauppa kansanedustajien palkkioista tuntuu julkisuushakuiselta populismilta, sillä niihin puuttumalla ei talouden ongelmia ratkaista. Edustajien kulukorvaukset voitaisiin kyllä muuttaa verollisiksi ja maksaa kuittien mukaan. Vaikeina aikoina on toki paikallaan, että kaikki hyvätuloiset ovat valmiit tinkimään tuloistaan, mutta parhaiten se tapahtuu juuri progressiivisen verotuksen kautta.
Niinistö korosti uudenvuodenpuheessaan oikeudenmukaisuutta ja uhrimieltä. Vaikka Niinistö olisi ihan vilpitön esityksessään, niin helposti nousee mieleen ajatus, että presidentti muokkaa nyt maaperää sille, että uhrauksia kaivataan kaikilta palkansaajiltakin tulotasosta riippumatta. Tuskin on sattuma, että Niinistön puheet käyvät yksiin EK:n linjauksen kanssa.
EK:n puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila ja toimitusjohtaja Jyri Häkämies ovat ilmoittaneet myös olevansa valmiita omien palkkojensa leikkauksiin. Kenelle he haluavat olla esimerkkeinä, yritysjohtajilleko? Vai onko takana STT:n haastatteleman Kokkilan toteamus, että EK haluaa keskustella palkkojen alennuksista muiden työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Pienipalkkaisilla ei kuitenkaan yksinkertaisesti ole varaa leikkauksiin. Heidän ostovoimaansa vähentää jo vuoden vaihteessa toteutettu arvonlisäveron prosenttiyksikön korotus. Yleinen palkka-ale tämän päälle olisi turmiollista koko yhteiskunnan kannalta, sillä se heikentäisi ostovoimaa ja sitä kautta hiljentäisi kotimarkkinoita.
Yritysjohtajilla on varmaan varaa palkanalennuksiin. Onkin mielenkiintoista nähdä, millaisilla summilla he ilmoittautuvat mukaan. Talouselämä-lehti on laskenut, että Niinistön esittämä alennusprosentin jälkeen esimerkiksi Koneen toimitusjohtaja Matti Alahuhdan vuositulot ohenisivat reilut 750 000 euroa, ja käyttöön jäisi vielä nelinkertainen potti, josta verotus tosin leikkaa oman siivunsa.
uutiskirje 