Maaliskuun kehysriihen lähestyessä Elinkeinoelämän keskusliitto, Katainen ja Helsingin Sanomat jatkavat tutuilla vaatimuksilla kilpailukyvyn vahvistamisesta ja rakenneuudistuksista. Nämä rakenneuudistukset näyttävät kuitenkin tarkoittavan niitä samoja toimenpiteitä, joita tähän astikin on esitetty: menoleikkauksia, palkanalennuksia ja eläkeiän nostoa.
Kaikista kiireellisimmästä rakenneuudistuksesta, joka pitkällä tähtäimellä on kilpailukykymme suurimpia uhkia, ei kuitenkaan puhuta lainkaan. Maailma on jo nyt 0,8 astetta lämpimämpi kuin esiteollisena aikana, minkä lisäksi lämpeneminen ja ilmastopäästöjen kasvu jatkuvat. Jääpeite Pohjoisnavalla sulaa ennätysvauhtia ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ennätyskorkealla. YK:n ympäristöohjelma UNEP ja Maailmanpankki varoittivat viime vuonna nykyisen kehityksen seurauksista. Jos toimiin ei ryhdytä, ilmasto lämpenee jopa 4–6 astetta.
Maailmanpankki julkaisi viime vuonna raportin neljän asteen keskimääräisen lämpenemisen seurauksista. Ruuansaannin vaikeutumisen, kuivumisen, vedenpuutteen, biodiversiteetin köyhtymisen, poikkeuksellisten sääilmiöiden ja satojen miljoonien ihmisten elämän vaarantamisen lisäksi raportissa todetaan, että neljän asteen maailma olisi niin erilainen nykyisestä, että on vaikeaa ja epävarmaa edes ennakoida kaikkia seurauksia.
Kööpenhaminan ilmastokokouksessa 2009 päättäjät linjasivat yhteiseksi tavoitteeksi ilmaston lämpenemisen pysäyttämisen kahteen asteeseen. Sekin on monen ilmastotieteilijän mukaan liian vähän. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää ilmastopäästöjen vähentämistä 40 prosentilla vuoteen 2020 ja 95 prosentilla vuoteen 2050 vuoden 1990 tasosta.
Lisää ongelmia on luvassa. Ilmastonmuutoksesta sijoittajille aiheutuvia riskejä kartoittanut Carbon Tracker Initiative selvitti 2011 sitä ilmastopäästöjen määrää, joka sisältyy fossiilisia polttoaineita tuottavien yhtiöiden sekä niiden tavoin käyttäytyvien valtioiden omistamiin kivihiili-, öljy- ja kaasuvarantoihin. Näillä toimijoilla on vielä käyttämättömiä fossiilisia polttoaineita ainakin 2 795 gigatonnia eli 5 kertaa sen mitä maapallo kestää. Öljykriisin lisäksi pitääkin puhua siitä, että näitä olemassa olevia mutta vielä polttamattomia fossiilisia polttoaineita pitää jättää maahan.
Nämä luvut auttavat hahmottamaan tuotanto- ja yhteiskuntajärjestelmän muutoksen mittaluokkaa, mitä tarvitaan ilmastokriisin välttämiseksi. Kyse on megaluokan globaalista ja kansallisesta haasteesta, joka vaikuttaa koko yhteiskuntarakenteeseemme ja kaikkeen päätöksentekoon, energiatuotannosta liikkumiseen, teollisuudesta elinkeinoelämään.
Kuitenkin viime vuodat pidetyt Rio-konferenssi ja ilmastokokous Qatarissa jäivät erittäin laihoiksi tuloksiltaan. Se kaikista kiireellisin rakennemuutos on ekologinen ja radikaali punavihreä järjestelmämuutos. Ottaen huomioon sen vakavuuden, millä rakenneuudistuksiin muuten suhtaudutaan taantuman kanssa kamppailevissa maissa, tämä poliittinen piittaamattomuus on päättäjien käsittämätöntä ja vastuutonta venäläistä rulettia.
Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja.
uutiskirje 
