Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö arvostelee sosiaali- ja terveysministeriön indeksityöryhmän enemmistöä eläkeläisköyhyyden sivuuttamisesta.
Indeksityöryhmä ei esitä muutoksia työeläkeindeksin laskentaperusteisiin. Työeläkeindeksiä laskettaessa käytetään niin sanottua taitettua indeksiä, jossa palkkojen muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintojen muutoksen 80 prosenttia.
Työryhmässä olleet eläkeläisjärjestöjen, EETU ry:n ja VENK:n, edustajat esittivät eriävässä mielipeitteessään palkkojen painoarvon nostamista 30 prosenttiin ja hintojen painoarvon laskemista 70 prosenttiin.
Kivistön mukaan erityisen ongelmallista on, että työryhmä ei ole kiinnittänyt huomiota pieniä työeläkkeitä saavien ongelmiin, koska eläkeläisköyhyyden lisääntyminen koskee erityisesti heitä.
– Kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana suurissa toimeentulovaikeuksissa elävien eläkeläistalouksien määrä on lisääntynyt 30 prosenttia ja ruoka-avun saajista eläkeläisiä on 42 prosenttia, kun heidän osuutensa koko väestöstä on 28 prosenttia.
Eläkeläisköyhyys lisääntyy nopeasti
Kivistön mukaan luvut osoittavat, mihin eläketurvan tason indeksiturvan heikkoudet johtavat niiden väestöryhmien kohdalla, joiden toimeentuloturva on alun alkaen niukka.
Taitettu indeksi otettiin käyttöön 1997. Sen jälkeen ansiotasoindeksi on kasvanut kaksi kertaa enemmän kuin työeläkeindeksi. Kehitys on merkinnyt sitä, että henkilö, joka saa työeläkettä eläkkeelle siirtyessään 60 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta palkasta, saa eläkeaikansa loppupuolella enää 40 prosenttia vastaavasta työstä maksettavasta palkasta.
– Kehitys on johtanut eläkeläisköyhyyden nopeaan lisääntymiseen. Se on suunnilleen kaksinkertaistunut 90-luvulta lähtien ja erityisen suurissa vaikeuksissa ovat yksin asuvat, vanhimmat ikäluokat ja toisaalta nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneet.
lehti 