Työaika Suomessa on EU:n keskiarvoa pitempi tai lyhyempi riippuen siitä, miltä kannalta asiaa tarkastellaan.
Säännöllistä viikkotyöaikaa vertailtaessa Suomen työaika on hieman EU-maiden keskiarvoa pidempi, jos huomioidaan osa-aikatyö. Jos ei huomioida, se on keskiarvoa lyhyempi, kirjoittaa SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila keskusjärjestön blogissa maanantaina.
Palkankorotusten lisäksi työaika on viime kuukausina ollut keskeinen teema työmarkkinapoliittisessa keskustelussa. Työnantajapuolen väitteiden tueksi on väännelty tilastoja niin, että rehellistä veronmaksajaa hirvittää, Antila toteaa.
Ranskalainen Le Figarokin kiinnostui suomalaisten poikkeuksellisen lyhyestä viikkotyöajasta. Lehden mukaan se on 32,7 tuntia.
Antila selvitti kummallisen tuloksen taustoja ja löysi EVAn julkaiseman raportin, jossa viikkotyöajasta on vähennetty arkipyhät ja vuosilomat.
”Tällaisella tilastohuijauksella Suomi saatiin näyttämään halutulla tavalla poikkeuksellisen lyhyen työajan maalta”.
Osa-aikatyö lisääntynyt
Juha Antila kirjoittaa lyhyiden työviikkojen Suomessa yleistyneen osa-aikatyön lisääntymisen takia. Alle 35-tuntista työviikkoa tekeviä on lähes puoli miljoonaa. Monet heistä ovat osa-aikatyössä vastoin tahtoaan, koska eivät ole saaneet kokoaikatyötä. Tälle joukolle työajan pidentäminen olisi tervetullutta.
”Lisätunneilta pitäisi kuitenkin maksaa palkkaa. Käsittääkseni työnantajaleiri ajaa työajan pidentämistä siten, että työntekijät tekisivät lisätyöt ilmaiseksi. Toisin sanoen näissä esityksissä kyse on käytännössä palkan alentamisesta: enemmän työtä ja pidempi työaika entisellä palkalla. Ei kuulosta reilulta”, Antila toteaa.
Tavallisinta ja yleisempää kuin useimmissa muissa EU-maissa Suomessa on silti kokoaikatyö.
lehti 