SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutolan mukaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Juhana Vartiainen on kunnostautunut varsinaisena kyykytyskuninkaana, jonka ehdotukset ovat painottuneet heikompiosaisten syyllistämiseen.
Vartiainen ei todellakaan ole Suomeen muutettuaan pitänyt kynttiläänsä vakan alla. Keskustelua synnyttäneitä ehdotuksia tai heittoja on Vartiaisen myllystä tullut kuin liukuhihnalta. Moni onkin kysynyt, haluaako ylijohtaja provosoida vai onko hän ihan tosissaan ehdotuksissaan?
Provosoinneilla on yleensä tarkoitus saada keskustelu liikkeelle, mutta samalla siinä valitaan itse keskustelun aiheet. Se taas usein johtaa siihen, että tällainen keskustelu ryöpsähtelee, mutta ei johda lopulta mihinkään. Jos halutaan oikeasti löytää ratkaisuja yhteiskunnan kipeimpiin ongelmiin, niin silloin on – ainakin Suomessa – syytä pysyä asialinjalla.
Kymmenen vuotta Ruotsissa vaikuttanut Vartiainen on ehdotuksillaan saanut runsaasti haluamaansa julkisuutta, mutta samalla hän on saattanut suomalaisten silmissä menettää omaa uskottavuuttaan varteenotettavana tutkijana. Kovin pitkälle ei päästä sillä, että Vartiainen vetoaa ruotsalaisiin käytäntöihin, mutta samalla osoittaa tietämättömyyttään suomalaisesta todellisuudesta. Suomen Kuvalehden (11.1.) mukaan hän ”kokee edustavansa ruotsalaisen soveltavan ekonomistin ja talouspoliittisen virkamiehen perusmaailmankuvaa”.
Vartiainen ilmaisee tuossa SK:n haastattelussa olevansa tosissaan keskustelun avauksissaan. Jos näin on, niin hän lienee myös varautunut perusteltuun ja kovaankin vastakritiikkiin. Suomalainen talouspoliittinen keskustelu sinänsä vaatii myös uusia näkökulmia ja nykyistä räväkämpiäkin kannanottoja.
uutiskirje 
