Palkansaajakeskusjärjestöjen esitys on työnantajien näkökulmasta huonompi kuin EK hallituksen syksyllä hylkäämä malli. EK ei torstaisen hallituksensa kannan mukaan voi hyväksyä palkansaajajärjestöjen vaatimaa pienten yritysten neuvotteluvelvoitetta, kolmen päivän kansallista koulutusvapaaoikeutta täydellä ansionmenetyskorvauksella, eikä siihen liitettyä yli 55-vuotiaiden työhyvinvointivapaata, eikä erillisiä uhkasakkoja.
EK on kuitenkin valmis esittämään uuden ratkaisumallinsa ensi viikolla ja jatkamaan neuvotteluja. SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola (vas.) on tyytyväinen, että neuvottelut jatkuvat.
– Kyseessä on nyt normaali neuvottelutilanne. Olemme valmiit käsittelemään työnantajien uutta esitystä, kun se meille tulee. sanoi Huutola.
Kolmen päivän koulutusvapaasta sovittiin raamineuvottelujen yhteydessä toissa syksynä. Viime kesänä työmarkkinajärjestöjen neuvottelijat päätyivät yhteiseen kompromissiratkaisuun koulutusvapaan toteuttamisesta ja asian piti olla sillä selvä.
Syksyllä EK:n hallitus kuitenkin hylkäsi sovitun neuvottelutuloksen. EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen ja varatoimitusjohtaja Jukka Ahtela saivat lähteä.
Palkansaajajärjestöt ilmoittivat, että he eivät neuvottele mistään muustakaan asiasta ennen kuin koulutusvapaasta on sovittu.
Työnantaja vesitti
EK:n uusi työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen jätti tammikuussa oman ehdotuksensa tilanteen laukaisemiseksi. Se ei kuitenkaan tyydyttänyt palkansaajajärjestöjä, joiden mukaan alkuperäinen ajatus oli esityksessä täysin vesitetty.
SAK:n hallituksen mukaan EK:n esityksessä työnantajat saisivat lisää verokannusteita, mutta työntekijät eivät kolmea koulutuspäivää.
– Työnantajille ei aseta minkäänlaisia velvoitteita koulutuksen toteuttamiseksi. Vesitetty on myös niin sanottu perälauta niitä tapauksia varten, joissa työnantaja laiminlyö koulutuksen kokonaan. Lisäksi EK on jättänyt mallistaan pois yli 55-vuotiaiden työhyvinvointivapaan, totesi SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa.
SAK, STTK ja Akava jättivät tiistaina EK:lle oman vastaesityksensä, jota EK:n hallitus torstaina käsitteli. Se pohjautui viime kesänä sovittuun neuvotteluratkaisuun. Laatusen esityksestä mukaan on otettu se, että mitään erillistä lakia ei laadita, vaan koulutusasiat voidaan sijoittaa olemassa olevien lakien sisään.
lehti 