– Kansalaisten perusturvan takaamiseen tarkoitetusta sairausvakuutusjärjestelmästä on tullut kasvavan terveysbisneksen rahoitusautomaatti, sanoo Lahden kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen, erikoislääkäri Antti Holopainen.
Viikkolehti uutisoi viime viikolla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajan Pekka Puskan kiinnittäneen huomiota maamme terveydenhuollon eriarvoistumiseen viime vuosikymmeninä.
Puskan mukaan terveyskeskuslääkärikäyntien määrä on laskenut kymmenen vuoden aikana 20 prosenttia, työterveyshuollon lääkärikäynnit sen sijaan ovat lisääntyneet 30 prosenttia ja yksityislääkärikäynnit kymmenen prosenttia.
Samaan aikaan lääkärityövoimaa on virrannut työterveyshuoltoon, yksityissektorille ja kuntia rahastaviin terveyskeskuksille ulkoistettua lääkärityövoimaa myyviin firmoihin.
Puskaa on syytä kuunnella
Holopaisen mielestä poliitikkojen sekä vasemmalla että oikealla on syytä tutkia tarkkaan kansanterveyslaitoksen pääjohtajan terveiset.
– Hallituksen kuntauudistus ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus ovat sisäisellä törmäyskurssilla, jossa rationaalinen väestön tarpeista lähtevä palveluketjujen rakentaminen ja palveluiden hallinnointihimmelit näyttävät muuttuvan entistäkin monimutkaisemmiksi. Kunnallisten palvelujen sisällä on terveyskeskusten kurjistaminen parantanut suhteellisesti erikoissairaanhoidon asemaa. On todettu, että julkiset erikoissairaanhoitopalvelut ovat julkisten palveluiden toimivin osa.
Holopainen on kuullut hallinnon sisäpiiristä viestejä, että maan sairaanhoitopiirit, niiden mukana myös Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri, aiotaan lakkauttaa.
– Keskussairaaloiden tulisi siirtyä joko suurten kaupunkien isäntäkuntien hallintaan, kuten Lahdessa on esitetty. Mikäli tämä ei toteudu, keskussairaala tulisi yhtiöittää, eli muuttaa osakeyhtiöksi. Tällainen vaihtoehto on linjattu muun muassa Lahden kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan lausuntoon Päijät-Hämeen terveysreformin yhtenä vaihtoehtona.
EK ajaa yksityistämistä
Elinkeinoelämän Keskusliiton tavoite on hajottaa julkinen terveydenhuolto avoimeksi, markkinoilla voiton tavoittelun periaattein toimivaksi terveysbisnekseksi.
– Suunnitteilla oleva uusliberalistinen vallankaappaus muistuttaa Jeltsinin aikaisen Venäjän kehitystä, kun yhteiskunnan omistuksessa olleet julkiset organisaatiot pilkottiin ja julkinen omaisuus jaettiin länsimaiden asiantuntijoiden suositusten mukaisesti uusille bisnesenkeleille, joista osa kasvoi mafiosoiksi.
Holopainen pitää todennäköistä, etteivät perustuslakiin ja erityislainsäädäntöön, kuten terveydenhuoltolakiin, sementoitujen hyvinvointivaltiorakenteiden tärkeimmät instituutiot, kuten hyvin toimivat sairaalat, eivät ole ainakaan laillisin keinoin noin vain kaapattavissa terveysbisneksen pelinappuloiksi.
Julkisen terveydenhuollon hajottaminen on Holopaisen mukaan edennyt hiljaa hivuttaen.
– Kun lainsäädäntöön perustuvaa palvelujärjestelmää alettiin 1970-luvulla rakentaa, oli lähtökohtana, että terveyskeskukset, työnantajien ja työntekijöiden yhteiset sairauskassat ja mahdollisesti useiden työnantajien yhdessä perustamat työterveysasemat vastaavat yhdenvertaisesti palvelujen järjestämisestä.
Muutoksen myötä terveyskeskusten työterveyshuolto on surkastunut. Valtio on yhtiöittänyt oman työterveyshuoltonsa ja muun muassa Päijät-Häme yhtiöitti kunnallisen työterveyshuoltonsa. Tämä kehitys on Holopaisen mukaan muun muassa Pekka Puskan mainitseman työterveyspalveluiden voimakkaan kasvun takana.
– Kaikkea tätä kehitystä on rahoittanut Kansaneläkelaitoksen toimesta sairausvakuutus, mikä korvaa valtaosan työterveyshuollon kustannuksista työnantajille. Näin julkisesta kansalaisten perusturvaa takaavasta järjestelmästä on tullut kasvavan ja vallan huumassa yhä voimakkaammin elävän terveysbisneksen rahoitusautomaatti.
Antti Holopaisen ajatuksia laajemmin perjantaina 15. helmikuuta ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.
lehti 