KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Pankeistakin löytyy syitä sisällissotaan 1918

Suomenlinnan vankileiri oli toiseksi suurin sisällissodan seurauksena Suomeen perustetuista vankileireistä. Pahimmillaan Suomenlinnan sotavankileirillä oli 8 000 vankia.

Suomenlinnan vankileiri oli toiseksi suurin sisällissodan seurauksena Suomeen perustetuista vankileireistä. Pahimmillaan Suomenlinnan sotavankileirillä oli 8 000 vankia.

Jukka Parkkari
23.2.2013 14.19
Fediverse-instanssi:

Kurvit suoriksi

Oikeiston suunnalta aina silloin tällöin väitetään, että Suomen työväestö ja köyhät maatyöläiset nousivat vuonna 1918 sisällissotaan johtaneeseen kapinaan silkkaa ilkeyttään ja kateuttaan. Lisäksi punakapinan syyksi on ehdoteltu ulkoapäin – lähinnä Venäjältä tullutta – marxilaista kiihotusta ja propagandaa.

Kapinaan nousun syitä käsitteli erinomaisesti VTT Veli-Pekka Leppänen 1.2. ilmestyneessä Viikkolehdessä, mutta en malta silti olla palaamatta vielä asiaan.

Mielestäni hyvän selityksen kapinan syihin maaseudun köyhälistön eli torppareiden näkökulmasta on antanut Väinö Linnan romaani Täällä pohjantähden alla sekä siitä tehdyt Edvin Laineen ja Timo Koivusalon elokuvat.

ILMOITUS
ILMOITUS
Pankkitoiminnan ominaispiirteitä voisi tarjota vuoden 1918 sisällissodan syiden pitkään luetteloon.

Syitä tehdastyöläisten nousuun kapinaan tarjoaa jatkuvasti muun muassa uusin historiantutkimus. Viime vuoden lopulla ilmestyi Markku Kuisman ja Teemu Keskisarjan mielenkiintoinen kirja Erehtymättömät. Tarina suuresta pankkisodasta ja liikepankeista Suomen kohtaloissa (WSOY).

Kirjassa kerrotaan muun muassa siitä miten erilaista pankkitoiminta oli Suomessa menneinä aikoina:

”Köyhänpuoleisen tai keskiluokkaisenkin yksityishenkilön oli 1900-luvun alussa jokseenkin mahdotonta saada luottoa kuin korkeintaan lyhytaikaisina vekseleinä, joita liikepankit suosivat rahan kiertonopeuden takia. Useamman vuoden maksuajalle venytetty laina oli ylellisyys, josta pääsi osalliseksi vasta suurehko liikemies.”

Kirjan tekijät arvelevat, että kehittyneemmässä pankkijärjestelmässä Linnan romaanin Koskelan Jussi olisi ostanut puoli-ilmaista suota ja lyhentänyt velkaa raivion tuotolla.

Lainaan vielä Erehtymättömiä:

”Rahvaan luottokysyntä patoutui myös kaupungeissa, vaikka sosialismin nousua säikähtäneet äfäärifennomaanit tahtoivat turvata yhteiskuntarauhan kohottamalla Söörnäisten, Kolikkoinmäen tai Raunistulan työläiset omistavaan luokkaan.”

Herrat uskoivat, että omistusasuntojen avulla duunareista voitiin kasvattaa ”itsetietoisia, kehittyneitä työmiehiä, jotka voisivat olla yhteiskuntamme tukena ja kaunistuksena”.

Taloushistorioitsijat toteavat kuitenkin tylysti:

”Mutta kaupunkien proletariaatti jäi miltei yhtä lailla lapsipuoleksi kuin maalaiskurjalisto. Pankeissa ei ollut asuntolainaosastoja. Tuotto kertyi kaupasta ja teollisuudesta, joihin palvelut oli tietysti keskitettävä. Tallettaminen oli kannatettavaa koko kansalle, mutta antolainaus kohdistui harvoihin etuoikeutettuihin.”

Tutkijat päätyvätkin pohdiskelemaan:

”Mikäli aikakausia verrataan, saattoi 1930-luvun velkaisella pientilalla raataminen sittenkin olla pienempi paha kuin loputonta sukanvarsisäästämistä edellyttänyt proletaarin tai torpparin taloudellinen itsenäistymisprojekti. Tällä perustella pankkitoiminnan ominaispiirteitä voisi tarjota vuoden 1918 sisällissodan syiden pitkään luetteloon.”

Kuisman ja Keskisarjan kirjan nimen lähtökohtana on se, että Kansallis-Osake-Pankissa kutsuttiin sen korkeita johtajia ”erehtymättömiksi”. Vuorineuvos Gösta Serlachius (1876–1942) taas nimitti kilpailevan liikepankin Yhdyspankin tirehtöörejä kiukuspäissään ”kuolemattomiksi”.

Viime syksyn kirja-antiin kuuluu myös historioitsija Oula Silvennoisen teos Paperisydän. Göstä Serlachiuksen elämä (Siltala). Siitä löytyy roppakaupalla syitä siihen miksi Helsingin työväentalon torniin sytytettiin punainen lyhty punakapinan aloittamiseksi 1918.

Mäntän patriarkka Gösta Serlachius oli maamme vaikutusvaltaisimpia teollisuusmiehiä sotien välisenä aikana. Hän ei kuitenkaan aloittanut tyhjästä, vaan pääsi enonsa Gustaf Adolf Serlachiuksen aloittamaa puuteollisuutta kehittämään. Ja kylmä ja kova mies menestyikin aina melkoiseen kansainväliseen liiketoimintaan saakka.

Silvennoinen kuvaa kuinka Serlachiukset olivat alaisilleen kuin kuninkaita. Poikkipuolista sanaa duunareilta ei hyväksytty. Gösta oli tyly jopa omia lapsiaan kohtaan. Ja palkkaerot tehtailla olivat tietysti hirmuiset. Johtajat tienasivat melkein kuin nykyiset optiomiljonäärit.

Silvennoinen toteaa jo eno-Serlachiuksen olleen tyyppiesimerkki isäntävaltaisesta yritysjohtajasta. Suhteet työväkeen rakentuivat eriarvoisuudelle. Sääty-yhteiskunta nojasi sosiaalisen arvojärjestyksen muuttumattomuuteen. Tutkija toteaakin:

”Niin kuin kuningas alamaisiltaan, myös tehtaanisännät edellyttivät palkollisiltaan tottelevaisuutta ja nöyryyttä maksamistaan palkoista.”

Sisällissodan jälkeen Serlachiusten valtakunnassa hävinneiden osa oli kova.

”Vilppulassa punaisten ruumiit maatuivat merkitsemättömässä joukkohaudassa. Heidän ainoa muistomerkkinsä oli kirkon lähellä sijainnut niin kutsuttu teloitusmänty. Siihen oli vuoltu risti, ja sen luo tuotiin vuosikymmenten ajan salaa kukkia”, Oula Silvennoinen kertoo.

Ja sitten tekstiä, jota ei suositella heikkohermoisille. Jos arvioitte kuuluvanne tähän ryhmään niin lopettakaa lukeminen tähän!

Toisen maailmansodan aikana kuolleisuus suomalaisilla sotavankileireillä oli kansainvälisesti vertaillen suuri, noin 30 prosentin luokkaa. Tällä luvulla ei sentään aivan kärkeen päästy, sillä japanilaisilla leireillä kuoli sotavangeista noin 35 prosenttia.

Saksan leireillä venäläisistä vangeista kuoli noin 60 prosenttia ja suomalaisista vangeista neuvostoliittolaisilla leireillä noin 40 prosenttia.

Syksyllä ilmestyneessä kirjassaan Sotavankileiri nro 23 (Helsinki Kirjat) Terho Pimiä kertoo sotavankien kehnosta muonituksesta, jolla oli tietysti osuutta korkeaan kuolleisuuteen.

Leiriläisille valmistettiin erityistä sotavankimakkaraa ja sotavankijuustoa, joita ei suomalaisille tarjottu. Esimerkiksi sotavankimakkaran valmistukseen tuli käyttää ”teurastuksessa hylättyjä osia, kuten verta, maksaa pernaa, pötsiä, kiveksiä yms. teuraan osia”.

Syksyllä 1942 ei sallittu enää laittaa kohtuja, pernoja, juoksumahoja, sukupuolielimiä tai luujauhoa. Tarkennetun reseptin mukaan sotavankimakkaraan voitiin käyttää ruhojen pää- ja sorkkalihat, pötsit, keuhkot, utareet, satakerrat, suolenpätkät ja punaiset verisolut. Sotavankimakkara ei ulkonäöltään juurikaan eronnut tavallisista makkaroista. Niitä valmisti kymmenkunta lihajalostuslaitosta.

Sotavankien kuolleisuus Suomessa oli suurin heti jatkosodan alussa, jolloin vankien huomattava lukumäärä (kaikkiaan 64 000) yllätti muutoinkin ruokapulasta kärsivän maan. Sodan loppua kohden vankien oloja kohennettiin. Siihen toki vaikuttivat muutkin syyt kuin pelkkä hyvä tahto.

Lopuksi todettakoon, että vuoden 1918 punavankileireillä ei olut edes sotavankimakkaraa. Silloin piikkilankojen takana nälkään kuoli paljon enemmän väkeä kuin sisällissodan taisteluissa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset