Kunnanvaltuutettujen päätöstä äänestää kuntaliitoksesta ohjaa se, miten liitos vaikuttaa valtuutettujen omiin mahdollisuuksiin menestyä seuraavissa kuntavaaleissa. Tämä selviää VATT:n tutkijoiden Tuukka Saarimaan ja Janne Tukiaisen sekä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professorin Ari Hyytisen tekemästä tutkimuksesta.
Kuntaliitos kiristää poliittista kilpailua kahdesta syystä. Liitos vähentää valtuustopaikkojen määrää. Lisäksi liitoksen jälkeisissä kuntavaaleissa valtuustopaikoista kilpailevien ehdokkaiden ja heidän äänestäjiensä joukko muuttuu. Näiden muutosten takia esimerkiksi pienen kunnan ehdokkaiden on vaikeampaa menestyä tulevissa vaaleissa kuin ennen, jos pieni kunta tekee liitoksen isomman kunnan kanssa.
Tutkimuksessa selvitettiin, näkyykö kuntaliitoksen vaikutus valtuustopaikkojen kilpailullisuuteen siinä, miten yksittäiset valtuutetut äänestävät kuntaliitoksista. Valtuustopaikkojen kilpailullisuutta sekä harkitussa liitoskunnassa että vanhassa kunnassa on mahdollista arvioida edellisten kuntavaalien äänijakauman avulla.
Kuntaliitosten aiheuttaman poliittisen kilpailuasetelman muutoksien havaittiin vaikuttavan valtuutettujen kuntaliitospäätöksiin. Mitä vähemmän valtuutetun valtuustopaikan kilpailullisuus kiristyisi, sitä todennäköisemmin valtuutettu äänestää kuntaliitoksen puolesta. Toisin sanoen valtuutetut haluavat välttää kilpailua valtuustopaikoistaan.
Mahdollisen kuntaliitoksen vaikutukset kunnanvaltuutettujen päätöksiin eivät johtuneet valtuutettujen pyrkimyksistä tehdä äänestäjiä miellyttäviä liitospäätöksiä, eivätkä kuntien tai liitosten eroista. Näin ollen johtopäätös tutkimuksen tuloksista on se, että valtuutettujen pyrkimys välttää poliittista kilpailua johtuu valtuutettujen omista, kuntalaisten tarpeista riippumattomista kannusteista, ja voi siten johtaa kuntalaisten kannalta epäedulliseen kuntakarttaan.
lehti 