Kaupunginvaltuusto keskusteli keskiviikkona ehdotuksesta kaupungin strategiaohjelmaksi. Ohjelmassa määritellään keskeiset tavoitteet, kehittämiskohteet ja tärkeimmät toimenpiteet nelivuotiselle valtuustokaudelle. Ehdotus on kaupunginhallitusryhmien sopima neuvottelutulos ja valtuusto päättää siitä lopullisesti seuraavassa kokouksessaan.
Ohjelma tulee olemaan lähtökohtana valmisteltaessa vuoden 2014 talousarvioehdotusta. Talousarvion laatimisen yhteydessä virastot, liikelaitokset ja tytäryhteisöt määrittelevät omassa strategiatyössään oman toimialansa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Virastot ja liikelaitokset valmistelevat keväällä talousarvioehdotuksensa lauta- ja johtokuntien päätettäväksi.
Ohjeet velvoittavat kaikkia virastoja hakemaan mahdollisuuksia työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Tämä on Vasemmistoliiton ajamana jo niiden ensi vuoden talousarvion teko-ohjeissa. Viime vuonna Helsinki maksoi yli 20 miljoonaa sakkomaksua valtiolle, koska ei ole hoitanut pitkäaikaistyöttömien työllistämistä. Helsingissä oli viime vuonna lähes 8 000 pitkäaikaistyötöntä.
Talous on huolen aihe
Helsingin kaupungin strategiassa on otettu lähtökohdaksi positiivinen erityiskohtelu eli kaupungin resursseja kohdennetaan erityisen heikossa asemassa olevien kaupunkilaisten palveluihin. Tämä on tärkeää, sillä hyvinvointiin liittyvät alueelliset erot jatkavat kasvamistaan, toteaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Silvia Modig.
– Olemme tyytyväisiä siitä, että ennaltaehkäisevä työ on näkyvästi esillä strategiassa niin varhaiskasvatuksen kuin neuvolatoiminnan osalta.
Nyt on huolehdittava siitä, että henkilöstöllä on resursseja, osaamista ja rohkeutta puuttua ongelmiin riittävän ajoissa. Ennaltaehkäisevän työn vaikutuksia on myös seurattava.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä pitää suurimpana esteenä strategian tavoitteiden toteutumiselle kaupungin tiukentuvaa taloutta. Verotulojen kasvun epävarmuus, valtion päätösten vaikutus kaupungin talouteen sekä työttömyyden lisääntymisen vaara huolestuttavat.
Palvelut eivät saa vaarantua
Modig toteaa, että strategiassa linjattu käyttömenojen katto ja sen mukanaan tuomat säästöpaineet olivat Vasemmistoliiton ryhmälle kaikkein vaikein kysymys.
– Monet kaupungin palvelut kaipaavat lisäresurssointia, siksi olisimme nähneet toisen linjan suotavampana.
Ryhmä pitää ensisijaisen tärkeänä, että strategian tiukka talouslinja toteutetaan niin, etteivät kaupunkilaisten palvelut vaarannu. Erityisen vaikeaa on vanhuslain ja nuorisotakuun toteuttaminen.
– Olemme pettyneitä siihen, että strategiset linjaukset vanhuspalveluiden osalta jäivät ohuiksi. Seuraamme strategiakaudella tarkasti sitä, että vanhuslaki toteutetaan Helsingissä ja vanhukset saavat laadukasta hoivaa niin kotona kuin laitoksissakin, Silvia Modig toteaa.
Nuorisotakuu toteutettava
Haasteita nuorisotakuun toteuttamiselle Helsingissä tuottaa se, että nuorisotakuu sai valtioilta huonot lähtöeväät. Helsinkiin saatiin haetun 1500 ammatillisen koulutuspaikan sijaan vain 720 koulutuspaikkaa. Noin 9 000 helsinkiläistä nuorta on syrjäytymisuhan alla. Näille nuorille tulee tarjota erityisen paljon kohdennettuja toimia.
– Nuorisotakuu ei saa jäädä vain sanahelinäksi, eikä meillä ole varaa epäonnistua. Siksi vuosittainen raportointi asiasta on tärkeä linjaus. Ryhmämme tulee seuraamaan kehitystä tarkasti ja jos tavoitteisiin ei päästä, on tehtävä lisäpanostuksia, Modig linjaa.
Liikelaitoksia ei pakko yhtiöittää
Lähiaikoina eduskunta päättää kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämiseen liittyvästä laista, joka tulee koskemaan myös Helsingin liikelaitoksia.
Vasemmistoliittoa kaupunginhallituksessa edustava Sirpa Puhakka muistuttaa, ettei strategiassa linjattu toiminta- ja hallintomallin järjestäminen kilpailuneutraliteetin osalta automaattisesti tarkoita yleistä liikelaitosten yhtiöittämispakkoa.
– Liikelaitosta ei tarvitse yhtiöittää, jos se myy palvelujaan vain omistajakunnalleen tai -kuntayhtymälleen.
Erityisesti Palmian kohdalla on Puhakan mukaan tärkeää punnita sekin vaihtoehto, että liikelaitos vetäytyy markkinoilta. Liikelaitosten perustehtävä on palvella joko muuta kuntaorganisaatiota tai kuntalaisia. Siihen toimintaan ei tarvita osakeyhtiömallia.
lehti 