Vasemmistoliiton kansanedustaja Risto Kalliorinne pelkää, että väkivaltaa kokeneet lapset jäävät heitteille. Hän jätti keskiviikkona eduskunnassa kirjallisen kysymyksen hallitukselle lastensuojelun ongelmista.
– Jokainen suomalainen tuntee tapaus Eerikan ja ihmettelee, kuinka näin voi yleensä tapahtua. Tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippu, Kalliorinne sanoo. Hän on työskennellyt lastensuojelun tehtävissä.
– Lapset joutuvat hyvinvointi-Suomessa päivittäin väkivallan tekojen kohteeksi emmekä tiedä, milloin saamme kuulla lisää vastaavia järkyttäviä uutisia. Perheiden pahoinvoinnin ja lastensuojelun resurssivajeen lisäksi ongelmana on laki, joka ei turvaa väkivaltarikoksen kohteeksi joutuneiden lasten oikeutta asiantuntijapalveluihin.
Kinutaan maksusitoumusta
Kalliorinne kiinnittää huomiota epäkohtaan, joka koskettaa väkivallan kohteeksi joutuneita lapsia. Hän esittää, että yliopistollisissa sairaaloissa toimiville lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisille tutkimusyksiköille turvataan valtion rahoitus myös lapseen kohdistuneiden väkivaltatapausten osalta.
Tällä hetkellä valtio kustantaa yksiköiden toiminnan ja laki turvaa tiedonsaannin lapsiin kohdistuneissa seksuaalisissa hyväksikäyttötapauksissa poliisin virka-apupyynnön pohjalta. Sen sijaan fyysisen väkivallan uhreiksi joutuneiden lasten osalta yksikkö tarvitsee maksusitoumukset kunnilta, jotta palvelu voidaan toteuttaa.
Kalliorinne tähdentää sitä, että tämä käytäntö hidastaa ja monimutkaistaa väkivaltaa kokeneiden lasten palveluprosesseja ja luo turvattomuutta lasten elämään. Käytäntö johtaa tutkimusten pidentymiseen, turhaan byrokratiaan ja eriarvoistaa vakavien ja traumaattisten rikosten kohteeksi joutuneet lapset rikosnimikkeen perusteella.
”Emme voi odotella”
Tilanteen parantamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainministeriö ja oikeusministeriö ovat käynnistäneet laajassa yhteistyössä toteutettavan Lastenasiaintalo-hankkeen. Kyseessä on lapsilähtöisesti tuotettu poikkihallinnollinen erityispalvelu alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille, joiden epäillään kokevan fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa.
Hankkeen tavoitteena on huolehtia, että väkivallan lapsiuhrit ja heidän perheensä saavat tasavertaisesti ja tarpeenmukaisesti apua kaikkialla Suomessa. Hanke käynnistetään Turun alueella vuonna 2014 ja tarkoituksena on laajentaa palvelukonseptia vuodesta 2017 eteenpäin.
Kalliorinteen mielestä hankkeen aikataulutus on mahdoton lastensuojelun vaikeassa nykytilanteessa.
– Itse hanke on hyvä ja kannatettava, mutta lastensuojelutyöhön tarvitaan tukea heti. Emme voi odotella vuosikausia pilottihankkeiden tuloksia.
Kalliorinne vaatiikin Lastenasiaintalo-hankkeen käynnistämistä myös kotikaupungissaan Oulussa, jotta kokeilusta saadaan laajempaa vertailutietoa mahdollisimman pian.
Henkilöstö uupuu
Lastensuojelun tehtävissä toiminut Kalliorinne tunnistaa ja tietää myös lastensuojeluhenkilöstön paineet ja lisääntyneet työtehtävät.
- Lastensuojelun asiakasmäärät ovat kaksinkertaistuneet viimeisten 15 vuoden aikana, hän muistuttaa.
– Lastensuojelu-tarpeen kasvaessa työntekijät joutuvat päivittäin painimaan suuren paineen alaisina. Kun lastensuojelun laatuluokituksissa pidetään 20 – 35 asiakkaan määrää sopivana, joutuu lastensuojelun henkilöstö vuosittain työskentelemään noin sadan lapsen kanssa. Ongelma on ilmeinen ja näin ei voi jatkua. Lastensuojelun puutteet on korjattava.
lehti 