Helsingin Sanomien (28.4.) selvitys eduskunnan valiokuntien käyttämistä asiantuntijoista on saanut puolueet vaatimaan lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä eduskuntaan.
Selvitys paljasti, että eduskunnassa käy peräti kaksi kertaa enemmän elinkeinoelämän kuin ammattiliittojen asiantuntijoita. Vinoumaa voi – ainakin yrittää – selittää käsiteltävillä asioilla. Etujärjestöjä edustavat asiantuntijat varmaan tuntevat itse asian, mutta samalla he ovat kuitenkin myös omien työnantajiensa lobbareita. Viesti voi vääristyä, elleivät esiin nouse kunkin asiakokonaisuuden kaikki puolet tasavertaisesti.
Vinouman julkitulo on saanut puolueet äärestä laitaan vaatimaan lisää avoimuutta eduskunnan valiokuntatyöskentelyyn. Yhtä hanakasti on syytä vaatia myös eri yhteiskunnallisten näkemysten tasapuolisempaa kohtelua. Asiantuntijakriteerit on syytä käydä valokunnissa perusteellisesti läpi ja korjata vinoumat.
Kansanedustajien työstä suurin osuus tapahtuu nyt suljettujen ovien takana valiokunnissa. Julkisuutta pitää lisätä ja ovia raottaa ellei peräti avata sepposen selälleen. Julkisuuden lisääminen ei käytännössä merkitse kaiken kansan pääsyä valiokuntien kokouksiin, mutta kokouksista voitaisiin välittää ulos suoraa ääntä tai kuvaa. Samoin taloon akkreditoiduilla median edustajilla voisi pääsääntöisesti olla vapaa pääsy kuuntelemaan valiokunnissa asioiden käsittelyä.
Avoimet valiokuntaistunnot olisivat omiaan lisäämään mielenkiintoa käsiteltäviin asioihin sekä virittämään keskustelua jo tässä lain valmistelun vaiheessa.
Yhteenvedot valiokuntien käyttämistä asiantuntijoistakin lisäisivät läpinäkyvyyttä. Käsiteltävien asioiden pitää tietysti määritellä sen, keitä asiantuntijoina käytetään. Siksi ihan täyttä ”tasapuolisuutta” eri tahojen kesken ei voi olla. Lobbari ja asiantuntija ei myöskään ole välttämättä sama asia. Aina on kuitenkin hyvä tietää, edustaako asiantuntija jotakin tahoa tai ei.
uutiskirje 
