Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Risto Kalliorinne arvioi, että Itellan ulkoistamispäätös sotii hallituksen linjauksia vastaan.
Valtionyhtiö Itella päätti vastikään siirtää kirjelähetysten videokoodaustyöt Hollannin postille. Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn tietojen mukaan mitä todennäköisimmin töitä ollaan kuitenkin siirtämässä kolmenkymmenen henkilötyövuoden verran Filippiineille tai mahdollisesti Intiaan.
Itellan töiden ulkoistaminen ei aiheuta kotimaassa suoranaisia irtisanomisia, mutta vastaava määrä kotimaisia työpaikkoja katoaa kuluvan vuoden aikana.
Työt pois vaikeasti työllistyviltä
Kalliorinne huomauttaa hallitukselle tekemässään kirjallisessa kysymyksessä, että videokoodaus on fyysisesti postikeskusten keveintä työtä ja on laajan työnkierron kautta mahdollistanut monen osittain työrajoitteisen työskentelyn jatkumisen.
Hän arvioi lisäksi, että kolmenkymmenen työpaikan katoamisen ja välillisesti kolmenkymmenen uuden työttömän luomisen lisäksi voidaan operaatiosta olettaa syntyvän merkittäviä työkyvyttömyyseläkekuluja.
– Hallitus hyväksyi juuri kehysriihessä ohjelman, jolla pyritään parantamaan osatyökykyisten työhön pääsyä, Kalliorinne muistuttaa.
– Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien palkkatukia on vahvistettu, jotta kaikilla olisi mahdollisuus antaa panoksensa työelämälle. Ohjelman tavoitteena on myös työurien pidentäminen.
Itella toivoo saavuttavansa toimella noin miljoonan euron säästöt vuodessa. Kalliorinne näkee kuitenkin syytä kysyä, ovatko yhtiön toimet valtiontalouden kannalta järkeviä.
– Ulkoistamispäätöksen aiheuttamat kustannukset osuvat heikoimmassa asemassa oleviin työntekijöihin ja toisaalta työttömyyden aiheuttamat kustannukset valtiolle kasvavat, hän sanoo.
Työt halpamaihin
Kalliorinne haluaa keskustelua myös siitä, että työpaikkoja siirtyy kotimaasta väliportaan kautta kolmansiin, halpatyömaihin, joissa suomalainen työlainsäädäntö ei päde.
– Suomalaiset valtionyhtiöt kilpailevat tänä päivänä globaaleilla markkinoilla. Valitettavasti samoin eväin, kuin mikä tahansa muukin kansainvälinen yritys, hän pohtii.
– Valtion omistajaohjauksen asettamat tuotto-odotukset asettavat yhtiöille omat paineensa. Mutta myös kädenojennuksia on tehty yhteisöveron laskemisen muodossa. Tämä merkittävä verohelpotus ei kuitenkaan näytä vaikuttavan ulkoistamisiin mitenkään, vaan yt-neuvotteluja jatketaan ja käynnistetään entiseen tapaan.
Kalliorinne pitää valtionyhtiöiden roolia erilaisena kuin muiden yhtiöiden.
– Tavoitteena on oltava suomalaisen työn ja työllisyyden tukeminen sen sijaan, että toimintoja pilkotaan, ulkoistetaan ja pahimmassa tapauksessa ketjutetaan halpatyön maihin. Kun valtionyhtiöt tuottavat valtiolle omistajansa vaatimat osingot, se tapahtuu yleensä henkilöstöä vähentämällä.
lehti 