Saksan ammatillisen keskusjärjestön DGB:n työmarkkinajohtaja Wilhelm Adamy kävi maanantaina kertomassa suomalaisille, kannattaako Saksan mallista tehdä EU:n malli.
– Jos haluatte sosiaalietujen polkemista ja naiset matalapalkkatyöhön, suosittelen mallia. Muussa tapauksessa en, Adamy totesi Ammattiliitto Pron, Metalliliiton ja Vapaus valita toisin -kansalaisjärjestön tilaisuudessa.
Adamy viittasi lähinnä Hartz-lakeihin. Niiden velvoittamat matalapalkkatyöt eivät koske vain vaikeasti työllistettäviä.
– Yhä useampi korkeasti koulutettukin jää kierteeseen, jossa työttömyys ja viiden euron tuntityöt vuorottelevat.
Minimipalkka halutaan lakiin
Työmarkkinoiden hapertumisen takia myös DGB on taipunut ajamaan minimituntipalkkaa lakiin. Tavoitteena on 8,5 euron vähimmäistuntipalkka kaikille. Sopimusteitse minimipalkka on saatu 17 alalle. Se vaihtelee 7–13,40 euron välillä.
Adamy tähdensi, että 1–5 euron tuntipalkoista ei tarvitse maksaa sosiaalimaksuja eikä veroja. Se tietää vuosittain 3–4 miljardin veromenetyksiä. Lisäksi valtio maksaa matalapalkkaisille sosiaalitukia yhteensä 3,9 miljardia.
– Joka viides ammatillisen tai muun koulutuksen saanut työskentelee matalapalkkasektorilla. Joka kymmenes kotitalous elää sosiaalituilla, Adamy kertoi.
– Vain 40 prosentilla työvoimasta on kokoaikainen työ.
Kasvua mieluummin innovaatioilla
Työehtojen polkemisen sijaan Euroopan tulisi etsiä kasvua innovaatioista ja toimialakohtaisista rakenneuudistuksista, Adamy patisti.
Aalto-yliopiston professori Matti Pohjola kehotti Suomea kopioimaan työmarkkinamallin sijaan mieluummin vahvan vientiosaamisen. Hän muistutti, että Suomen vienti perustuu kymmeneen vahvaan toimialaan, joista kahdella on ongelmia.
– Ruotsissa vahvoja toimialoja on 12, muun muassa lääke-, auto- ja viihdeteollisuus, Saksalla peräti 17.
Reformien kopiointi ei toimi
Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen kertoi, että työttömyysvertailuissa Saksan pitkäaikaistyöttömien osuus ei ole uudistuksista huolimatta kutistunut. Kova ydin on jäljellä.
Kauhasen mukaan yhden reformin kopioiminen toisen maan järjestelmään ei tuota välttämättä toivottua tulosta. Toisinaan tulos voi olla jopa päinvastainen.
– Kansainvälisten tutkimusten mukaan työmarkkinareformeja suurempi merkitys kasvulle ovat ennen muuta toimivat pääomamarkkinat.
uutiskirje 
