Pääkaupunkiseudun asukas heittää sekajätteen mukana ruokaa noin 18 kiloa vuodessa kaatopaikalle.
Roskiin heitetään erityisesti pitkälle jalostettuja ruokatavaroita, kuten eineksiä. Hylätystä ruoasta 15 prosenttia päätyy kaatopaikalle avaamattomissa pakkauksissa.
Tiedot ilmenevät Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Kuru-hankkeesta, jossa seulottiin Ämmässuon kaatopaikalle sekajätteeseen joutunut ruokahävikki.
Tutkimus vahvisti MTT:n aiemmat ruokahävikin punnitustulokset. Pääkaupunkiseudun asukas heittää vuosittain noin 18 kiloa syömäkelpoista ruokaa sekajätteisiin. Kun mukaan lasketaan erilliskerätty biojäte ja viemäriin kaadettu maito, määrä nousee 24 kiloon asukasta kohti. Yhteenlaskettuna se on noin 25 miljoonaa kiloa.
MTT:n tutkija Kirsi Silvennoinen yllättyi, että 15 prosenttia hylätystä ruoasta löytyi avaamattomissa pakkauksissa, joista suuri osa sisälsi kilohinnaltaan kalliita liha- ja valmisruokatuotteita.
– Kaatopaikalla selvisi, että roskiin heitetystä ruoasta noin 25 prosenttia oli pitkälle jalostettuja valmis- ja noutoruokia, eineksiä, snack- ja makeistuotteita. Eniten haaskataan vihanneksia ja muita kasvistuotteita. Leivän osuus on parikymmentä prosenttia, samoin lihan, kalan ja juuston.
Herkut kuormittavat ilmastoa
MTT:n tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri toteaa, että lihan, kalan ja juuston osuus poisheitetyn ruoan ilmastovaikutuksesta pääkaupunkiseudulla on lähes puolet.
– Ruokahävikin ilmastovaikutus on yhteneväinen poisheitettyjen elintarvikkeiden taloudellisen arvon kanssa. Yhteensä ruokaa heitetään pois pääkaupunkiseudulla noin 125 euron edestä henkeä kohti vuodessa.
Suomalaisissa kotitalouksissa ruokahävikkiä syntyy erityisesti alle 50-vuotiaiden naisten, yksin ruoan ostavien naisten ja lapsiperheiden kotitalouksissa. Koulutetut ja suhteellisen hyvätuloiset, uudenmaan sekä pääkaupunkiseudun asukkaat kasvattavat ruokahävikkilukuja.
Ruoan poisheittämisen suurin syy ovat lautastähteet ja ruokien pilaantuminen: kahvipannuun jää kahvia, ruokaa unohtuu, kuivuu ja homehtuu kaappiin.
Erityisesti lapsiperheissä ruokahävikkiä syntyy kiireisen arjen ja ennustamattomien tilanteiden vuoksi.
Kuluttajista 22 prosentilla on vaikeuksia tietää, milloin ruoka on mennyt käyttökelvottomaksi. Reilu neljännes sanoi, ettei ole saanut mistään tietoa ruokahävikistä.
Yli puolet kuluttajista pitää ruokahävikin vähentämistä erittäin tärkeänä asiana. Eniten ruokahävikin vähentämiseen motivoivat taloudelliset syyt.
lehti 