Miljardipaketti nuorten työllisyyden nostamiseksi
Nuorisotyöttömyys ja pk-yritysten investoinnit puhuttivat Euroopan neuvoston huippukokouksessa viime viikolla.
Ulkopoliittinen Instituutti järjesti yhdessä Eurooppalainen Suomi ry:n kanssa maanantaina tilaisuuden, jossa kommentoitiin huippukokouksen tärkeitä teemoja.
Pääministeri Jyrki Katainen kertoi miljardien tukipaketin kohdennettavan sellaisille maille, joissa nuorisotyöttömyys ylittää 25 prosenttia. Suomessa nuorisotyöttömyysprosentti on 22. Luvussa ovat mukana myös opiskelevat nuoret, jotka haluaisivat työtä.
Esimerkiksi Kreikassa vastaava nuorisotyöttömyysprosentti on 60. Ilman opiskelu- ja työpaikkaa kreikkalaisnuorista on 25 prosenttia.
Kataisen mukaan miljardiavustus otetaan käyttöön vuosien 2014 ja 2015 aikana.
– Valtaosa nuorisotyöttömyyttä torjuvista toimenpiteistä on tehtävä kansallisella tasolla, Katainen toteaa.
– On vaikeaa ymmärtää, miten Eurooppa pääsee eteenpäin, jos meillä tällä hetkellä lähes puolet jonkin maan nuorista on työttömänä. Tämä on yksi vakavampia tulevaisuuden kysymyksiä, Eurooppalainen Suomi ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Riitta Myller toteaa.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtajan Juhana Vartiaisen mukaan avustus on EU:n budjetissa pikkusumma.
Pk-yritysten lainoitukselle apua
Pienten ja keskisuurten yritysten katsotaan olevan keskeisessä asemassa työttömyyden vähentämisessä. Pk-sektorin ja investointien rahoittamiseksi etsitään pankkien ohelle täydentävää rahoitusta.
Pankkien sääntelyn lisääminen on rajoittanut lainansaantia. Epävarmojen kohteiden rahoittaminen nostaisi lainojen korkotasoa – siksi riskirahoitusta vältetään.
Kehitteillä on uusi rahoitusinstrumentti, jossa Euroopan investointipankki myöntäisi pankeille erityisesti pk-yrityksille suunnattavaa luottoa. Muitakin rahoitustapoja etsitään.
Talous voisi olla huonompikin
Kataisen mukaan Suomen pääseminen tarjouskilpailuihin voisi kauppojen onnistuessa luoda heti positiivisen kierteen talouteen ja kuluttajien luottamuksen.
VATT:n johtaja Juhana Vartiainen muistuttaa, että kaikki ongelmat kansallisella tasolla eivät johdu sen enempää rahaliitosta kuin Euroopan unionistakaan.
– Rahaliitto ja unioni ovat saaneet aikaan, että keskustellaan reformeista, kuten eläkkeistä, joista ei muuten keskusteltaisi ollenkaan, Vartiainen kertoo.
Hänen mukaansa julkisen talouden velka voisi olla ilman euroa vielä suurempi. Suurimmat ongelmat ovat suhdanteissa ja teollisuuden rakennemuutoksessa, jotka koskevat koko Eurooppaa.
lehti 