Tällä hetkellä liivejä täytyy pitää varusteina vain moottoriveneissä ja yli viisi metriä pitkissä purjeveneissä. Moottoriveneeksi luokitellaan myös soutuvene, jonka perässä on vaatimaton moottori.
Käyttöpakkoa Trafi ei aja, kertoo viraston yksikönpäällikkö Ville Räisänen. Hänen mielestään katetuissa veneissä liivien jatkuva päällä olo ei ole mielekästä. Pienissä veneissä taas liivin ainoa järkevä paikka on pitää se päällä.
Räisänen sanoo, että suurimmat ongelmat on sisävesillä. Siellä lähdetään liikkeelle useimmiten pienillä veneillä kuten kiikkerillä soutuveneillä. Pienillä avoveneillä tapahtuu suurin osa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista
– Merialueella tilanne on parantunut, Räsänen sanoo. Pelastusliivin käyttäminen ei ole enää ”epämiehekäs” teko kuin jokunen vuosikymmen sitten. Asenteet ovat muuttuneet liivien käyttämiselle myönteisemmiksi. Trafissa halutaankin, että pelastusliivin käyttö olisi yhtä luonnollista kuin turvavyön vetäminen kiinni autossa.
Myös kellunta-asusteiden käyttömukavuus on parantunut huomattavasti, mikä alentaa kynnystä käyttää niitä. Epäkäytännöllisiä oranssin värisillä nelikulmaisilla kellukkeilla täytettyjä liivejä näkee enää harvoin. Lämpimillä keleillä voi vetää kaasulla täyteen laukeavat paukkuliivit vaatetuksen tai paljaan ihon päälle. Viileämmässä keleissä voi käyttää hihallista kelluntatakkia ja kylmissä oloissa pukeutua kelluntahaalariin. Takin ja haalarin lisäksi voi samalla käyttää paukkuliivejä, jotta pää pysyy pinnalla putoamistapauksessa.
Ruotsissa vähemmän kuolemia
Ruotsi vetää Räsäsen mukaan tiukempaa linjaa veneturvallisuudessa.
– Siellä on ollut pinnalla veneajokortin suorittaminen.
Suomessa kuolee vuosittain 50-60 ihmistä huviveneonnettomuuksissa. Ruotsin suhtautuminen veneturvallisuuteen näkyy Räsäsen mukaan siinä, että siellä kuolemaan johtaneiden turmien määrä jää puoleen, noin 30:een.
– Ruotsissa tavoitteena on laskea onnettomuuksien määrä tästä vielä puoleen vuoteen 2020 mennessä, Räsänen lisää.
Suomessa ruorijuopumuksen promillerajan pudottamisesta nykyisestä yhdestä puoleen eli samaan kuin maantieliikenteessä on keskusteltu muutaman vuoden ajan, mutta päätöstä asiasta ei toistaiseksi ole saatu aikaiseksi. Pelastusliivipakkoon siirtymistä on Räsäsen mukaan viivyttänyt se, että liikenneministeri ei ole avannut liikennelain ja -asetuksen kokonaisuudistusta.
uutiskirje 
