Puuliitto toivoo avuksi liiton kanneoikeutta
Orjatyön tai ihmiskaupan tunnuspiirteet voivat täyttyä, jos poimijoiden on vaikea maksaa velkaansa, jonka he ovat Suomeen päästäkseen ottaneet.
Poimijoiden ansiot voivat jäädä olemattomiksi, mikäli marjasato on huono.
– Meidän on mahdoton puuttua tilanteeseen, paitsi omien jäsentemme osalta. Asiaa auttaisi, jos liitolla olisi kanneoikeus, aluetoimitsija Heikki Seila Puu- ja erityisalojen liitosta sanoo.
– Silloin voisimme puuttua selvään riistoon ilman asianomaisen työntekijän valtakirjaa.
Työsuojeluviranomaisten vastuulla
Useimmat poimijat tulevat Suomeen yrittäjinä.
– Jos poimijat tulevat maahan yrittäjinä, Suomen lainsäädäntö ei anna mahdollisuuksia puuttua asiaan, vaikka ansiot olisivat olemattomat, Seila toteaa.
Mikäli merkkejä orjatyöstä on, työsuojeluviranomaiset ja poliisi voivat tutkia tilanteen.
Toistaiseksi Seilan ei ole tarvinnut antaa viranomaisille vinkkejä mahdollisista rikkomuksista. Sen sijaan liiton jäsenten alipalkkoja on pitänyt korjata.
Keskimäärin marjanpoimijan tuntiansio on 7,5 euroa, urakkatyössä 8-9 euroa. Työntekijät olivat saaneet vain 4-5 euroa tunnilta. Seilan mukaan asia saatiin korjattua, kun liitto huomautti asiasta. Puuttuvat palkat maksettiin työntekijöille takautuvasti.
Neljä työelämäsuositusta
Euroopan neuvoston asettaman toimielimen, Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission ECRI:n mukaan työsuojeluviranomaisten tulisi seurata marjanpoimijoiden tilannetta. Kyseessä on suositus.
ECRI on antanut Suomelle kaikkiaan neljä työelämää koskevaa suositusta. Lisäksi viranomaisten tulisi antaa maahanmuuttajille riittävästi tietoa näiden oikeuksista ja huolehtia siitä, että lakia rikkoville yrityksille määrätään riittävän suuret sakot. Sanktioiden pitää toimia ennaltaehkäisevästi.
Suomen toivotaan myös lyhentävän ulkomaisten tutkintojen tunnistamisaikaa, jotta maahan muuttavat sopeutuisivat nopeammin Suomen työmarkkinoille.
Lisäksi työnantajien ja työvoimatoimistojen tietoisuutta syrjinnän vähentämiseksi tulee lisätä ja syrjinnän kieltäviä lakeja tiukentaa, jotta mm. romaneiden venäjänkielisten ja somaleiden työhön pääsy helpottuisi.
ECRI antaa kustakin jäsenmaasta raportin 4-5 vuoden välein. Raporttia varten ECRI haastattelee viranomaisia ja kansalaisjärjestöjä sekä perehtyy erilaisiin tutkimuksiin ja tilastoihin.
lehti 