WWF Suomi kritisoi maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnosta, jolla kasvatettaisiin ilveksen pyyntilupakiintiöitä yli kestävän verotuksen tason. Ministeriö esittää, että ilveskantaa verotettaisiin alkavalla metsästyskaudella yli 22 prosenttia, kun Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) arvioima ilveskannan ”vakaan kehityksen” verotustaso olisi 16 prosenttia kannasta.
Ministeriön esittämä metsästyskiintiö johtaisi WWF:n mukaan taantuvaan ilveskantaan ja olisi siten uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantuneen ilveksen hoitosuunnitelman vastainen.
Maa- ja metsätalousministeriön perustelut ilvesten lisämetsästykselle ontuvat WWF:n mielestä pahasti.
– Ministeriö perustelee lähes 150 yksilöllä kestävän verotuksen ylittävää linjaansa vanhaan tapaan mihinkään lähteeseen viittaamatta ”ihmisten sietokyvyn lisäämisellä” ja sillä, että ” ihmisiä ärsyttää ilveksen tapa saalistaa valkohäntäpeurojen, metsäkauriiden tai jäniksien ruokintapaikoilla, jolloin riistanhoitotyön koetaan valuvan hukkaan”, WWF:stä arvioidaan.
WWF on jo aiempina vuosina kommentoinut, että perustelut ovat hataralla pohjalla ja pohjaavat todennäköisesti varsin valikoituneen joukon mielipiteisiin.
Kysely: Suomessa ei liikaa ilveksiä
WWF halusi tänä vuonna selvittää, onko ministeriön väitteillä todellista pohjaa ja teetti maaliskuussa mielipidekyselyn suomalaisten suhtautumista ilvekseen Think if Laboratories -tutkimusyrityksellä. Kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että Maa- ja metsätalousministeriön kanta ei vastaa lainkaan kansalaisten enemmistön mielipiteitä.
Kyselyyn vastanneista 73 prosenttia sanoi, että Suomessa ei ole liikaa ilveksiä, vaikka ilveskanta on viime aikoina selvästi runsastunut. Yhtä moni myös vastasi, ettei heidän sietokykynsä ilvestä kohtaan ole ylittynyt.
Vain 14 prosenttia vastaajista kannatti ilvesten selkeää vähentämistä metsästämällä. Valtaosa oli sitä mieltä, että ilvestä voidaan säädellysti metsästää, mutta kestävän verotuksen tasoa ei pidä ylittää. Merkille pantavaa oli myös, että vastaajien ilvesasenteet ovat melko samanlaisia riippumatta esimerkiksi iästä tai siitä, onko perheessä metsästyslupia.
RKTL:n arvion mukaan Suomessa elää ennen alkavaa metsästyskautta vähintään 2 500 ilvestä, mikä tarkoittaa noin 450 lisääntyvän ilvesparin kantaa. Poronhoitoalueella näistä on vain runsaat 100 yksilöä. Ministeriö esittää, että pyyntilupa annettaisiin 589 ilveksen kaatamiseen. Kokonaisverotus voisi MMM:n esityksen toteutuessa nousta jopa 25 prosenttiin.
Etelä-Suomessa ei mitään tarvetta
WWF:n näkemyksen mukaan poronhoitoalueen eteläpuolisessa Suomessa ei ole mitään tarvetta pyrkiä rajoittamaan ilveskannan kasvua kestävän verotuksen tason ylittävällä metsästyksellä. Poronhoitoalueella ensisijainen ratkaisu suurpetojen suojelun ja poronhoitoelinkeinon yhteensovittamisessa on WWF:n mielestä reviiripohjaisen, alueella elävien ja lisääntyvien suurpetojen määrään perustuvan korvausmallin kehittäminen suurpetovahingoille. WWF on tehnyt korvausmallista esityksiä useassa yhteydessä.
Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä ilveksen metsästyksen lisäämiselle ei ole asiallisia perusteita. Ilveksistä on kiusaa ainoastaan metsästäjille, joiden kanssa ne kilpailevat samasta saaliista.
Keskeisinä perusteluina esitetään luonnonsuojeluliiton mukaan kannanhoidolliset syyt sekä ilveksen aiheuttama ihmisen sosiaalisen sietokyvyn ylittyminen. Esitetyn suuruinen metsästys vähentäisi ilveskantaa.
– Ylimetsästys ei ole metsästyslain kestävän käytön periaatteen eikä luontodirektiivin suotuisan suojelun tason vaatimusten mukaista, liitto sanoo.
Saaliskateudesta kyse
Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että poikkeusluvista valtaosa, 549, yksilöä on suunnattu poronhoitoalueen ulkopuolelle. Poronhoitoalueen eteläpuolella ilves kuitenkin aiheuttaa hyvin vähän korvattavia vahinkoja. Viime vuonna ilveksen aiheuttamia kotieläinvahinkoja kirjattiin alle 20. Metsästystä ei voi perustella vahinkojen ennaltaehkäisyllä.
Metsästys sosiaalisen sietokyvyn ylittymisen vuoksi on liiton mukaan samoin perusteetonta, sillä ilves ei aiheuta ihmiselle vahinkoa. Vaikka ilves tulee asutuksen läheisyyteen, sitä näkee harvoin. Se on arka ja valpas eläin.
– Tosiasiassa kyse on metsästäjien saaliskateudesta. Ilves kilpailee heidän kanssaan kauriista ja jäniksistä, sanoo Luonnonsuojeluliiton johtava asiantuntija Ilpo Kuronen.
Luonnonsuojeluliitto toivoo, että Riistakeskus unohtaa ministeriön antaman katon ja myöntää pyyntilupia korkeintaan 420 eli 16 prosenttia kannasta. Tämä lisäisi metsästyksen yleistä hyväksyttävyyttä ja estäisi ilveskannan laskun.
Ilveksen ja ihmisen suhteen kehittämisessä paras vaihtoehto on positiivinen vaikuttaminen metsästäjien asenteisiin. Tässä valistustyössä auttaisi ilveksen riistanhoidollisten hyötyjen korostaminen. Ilves tappaa vieraslajeja, kettuja ja muita pienpetoja, mistä on hyötyä esimerkiksi metsäkanalinnuille.
lehti 