Hallitus päättää elokuussa, ryhdytäänkö Suomen taloudessa elvytystoimiin ja missä laajuudessa.
LVI-Teknisten Urakoitsijoiden toimitusjohtaja Jari Syrjälä esittää yhtä konkreettista elvytyskohdetta. Se on rakennuskannan kunnossapito, joka Syrjälän mukaan on nyt laiminlyöty siinä määrin, että jo lähitulevaisuudessa korjauksiin joudutaan panostamaan merkittävästi enemmän kuin mitä normaali kuluminen edellyttäisi.
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry on LVI-asennusalalla toimivien yritysten toimiala- ja työnantajajärjestö ja osa Rakennusteollisuus RT:tä.
Rakennuskannan kunnossapidon laiminlyönnit koskevat Syrjälän mukaan sekä julkisia että yksityisiä rakennuksia.
– Omistajat eivät tiedä kiinteistöjensä kuntoa, ja jopa rakennuksen iän perusteella odotettavat korjaukset tulevat yllätyksinä. Kun niihin ei ole henkisesti ja taloudellisesti varauduttu, ne jätetään tekemättä. Kunnossapidon laiminlyönti ja korjausten lykkääminen lisäävät tulevaa korjaustarvetta, kasvattavat kustannuksia ja pahentavat terveyshaittoja.
Hänen mukaansa rakennusten päästäminen rapistumaan on tietoinen valinta.
Hankkeita siirretään vuosiksi
Jari Syrjälän mukaan monissa kunnissa on rahoituksen puutteessa jouduttu keskeyttämään rakennusten ylläpidon vaatimia hankkeita ja siirtämään niitä jopa 10 vuotta eteenpäin.
– Korjausvelan pienentämiseksi ei tarvitse keksiä uusia keinoja. Riittää, että varmistetaan jo tehtyjen toimenpide- ja kehittämislinjausten toteuttaminen. Ensimmäiseksi tulee lisätä omistajien tietoisuutta korjausvelan ja sen kasvun vaikutuksista. Tällöin osakkaillekin syntyy mielenkiintoa suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon.
Omistajat vastaavat rakennustensa kunnosta ja korjausten rahoittamisesta. Syrjälän mukaan korjausten vauhdittamiseen tarvitaan kuitenkin julkisyhteisöjen mallisuorituksia ja taloudellisia kannustimia. Hän kertoo vuoden 2009 korjausavustuksen osoittaneen, että pienelläkin tuella voidaan käynnistää merkittäviä toimenpiteitä.
– Sata miljoonaa taloyhtiöiden korjausavustuksiin saisi liikkeelle miljardin investoinnit ja työllistäisi 16 000 henkilöä. Valtion panostus palaisi takaisin verotuloina ja työttömyyskorvausten pienenemisenä.
Kotitalousvähennystä laajennettava
Syrjälän mielestä elokuun budjettiriihessä pitäisi päättää lisärahoituksesta jo tälle vuodelle. Ensi vuoden budjetista alkaen hallituksen tulisi rakentaa selkeä toimenpide- ja rahoitusohjelma rakennuskannan rappeutumisen hidastamiseksi.
Hän esittää myös kotitalousvähennyksen palauttamista aiemmalle tasolle, ja sen soveltamisalueen laajentamista koskemaan asuntoyhtiöiden korjaustoimenpiteitä, jolloin kerros- ja rivitaloasukkaat olisivat samassa asemassa omakotiasujien kanssa.
– Tukien käytössä on varmistettava, että toimenpiteissä menetellään tilaajavastuulain mukaisesti ja työvoimasta suoritetaan yhteiskunnalliset velvoitteet.
Miljardien korjausvelka
Rakennetun omaisuuden tila eli ROTI-raportti arvioi rakennuskannan korjausvelaksi 30–50 miljardia euroa. Vuonna 2011 asuinrakennuksia korjattiin 6,8 miljardilla eurolla ja muita rakennuksia 3,3 miljardilla eli yhteensä runsaalla 10 miljardilla eurolla.
Samanaikaisesti asuintalojen kulumiseksi arvioitiin 7,5 miljardia euroa ja muiden talonrakennusten 6,3 miljardia euroa eli yhteensä 13,8 miljardia euroa. Korjausvelka kasvoi noin 3,7 miljardilla eurolla. Tehtyjen korjausten ja kulumisen välille on 2000-luvulla jäänyt vuosittain noin 3 miljardin korjausvelka.
lehti 