Huono kohtelu työelämässä maksaa paljon paitsi inhimillisesti yhdelle ihmiselle, myös koko yhteiskunnalle. Tätä mieltä on työterveyspsykologi Markku Hokkanen.
– Sillä, miten ihmisiä kohdellaan, on todella iso merkitys koko kansanterveydelle.
Ja sitä myöten kansantaloudelle.
– Masennus on lisääntynyt työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämisen syynä selvästi. Mielestäni suurin osa työelämästä johtuvista masennuksista johtuu usein ihmisten huonosta kohtelusta.
– Siitä tulee suuret kulut koko yhteiskunnalle. Työpaikkakiusaamista ja huonoa kohtelua esiintyy tutkimustenkin mukaan aivan liian paljon. Tässä me olemme taitavia Suomessa.
– Työyhteisöissä muutosprosessit hoidetaan usein huonosti, yleistää Hokkanen.
Muutosprosessi tarkoittaa tyypillisimmillään organisaatiomuutoksia ja dramaattisimmillaan irtisanomista, ja sen uhkaa.
Huono kohtelu näkyy työntekijän mitätöimisenä, ja varsinkin irtisanomistilanteissa ei aina löydy vastuunkantoa, johtajuutta.
– Kun ihminen on ollut 20–30 vuotta töissä, tarkoittaa se sitä, että on tehnyt työnsä hyvin. Ja sitten tulee puhelinsoitto, että työsuhde päättyy. Eli sinua ei enää tarvita; että sinun palveluksiasi ei enää tarvita. Samalla ei kyetä osoittamaan minkäänlaista kiitosta eikä arvostusta. Sekin on ihmisen huonoa, arvotonta kohtelua. Kyllä vuosikymmenten työpalvelusta pitäisi kyetä myös ansaitusti arvostamaan ja palkitsemaan.
Häpeä ja syyllisyys lamauttavat
Esimiesten onneton käytös alaisiaan kohtaan suistaa pahimmillaan yksilön ainakin joksikin aikaa stressitilaan ja aiheuttaa välillisesti ongelmia myös työnsä menettäneen lähipiirille, ja myös yhteiskunnalle.
Ajatellaanpa ensimmäistä aamua ilman työtä.
– Ihminen, joka on ollut loppuun asti arvokas, on rohkeampi lähtemään liikkeelle. Kun ihminen ei koe häpeää ja syyllisyyttä, hän on toimintakykyisempi, sanoo Markku Hokkanen.
Työssään Hokkanen valmentaa itse esimiehiä siihen, miten joskus välttämätönkin muutosprosessi hoidetaan työpaikoilla vastuullisesti ja ammattitaidolla.
– Jokainen esimiehen sanakin pitää miettiä huolella, ettei luoda turhaa stressitilaa ihmisille, joita muutos koskee.
– Huolellisesti pitää välttää monitulkintaisuutta, joka kasvattaa työntekijöissä stressiä eli uhkaa ja vaaraa. Ihmisen mieli niin helposti alkaa suurennella uhkaa tuottavia asioita ja sitä myöten lisää omaa stressiään.
– Tosiasiat eivät koskaan toimi ihmistä vastaan, jos ne tunnustaa ja hyväksyy. Jos on saanut potkut, on saanut potkut.
– Sen jälkeen on rakennettava uudelle pohjalle tulevaisuus. Sekin on yksi fakta.
Yksinään asioita ei kannattaisi kuitenkaan jäädä kelaamaan vaan hakea ajatuksille ja tosiasioille ns. perspektiiviä hankkimalla tietoa ja keskustelemalla muiden ihmisten kanssa.
– Ihmisen ei pitäisi jäädä yksin vaan käydä asioita läpi luotettavien ihmisten kanssa. Pitää käydä faktat läpi, mutta ei jäädä menneisyyden vangiksi, että mitä tuli tehtyä ehkä väärinkin.
Yleensähän ei ole tehnyt mitään väärin, mitä työsuhteen päättymiseen tulee.
Lue aiheesta enemmän perjantaina 30. elokuuta ilmestyneestä Kansan Uutisten Viikkolehdestä. Osta näköislehti.
lehti 