Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautien poliklinikalle on tullut uusi potilasryhmä: nuoret putkisaneeraustyöntekijät. He ovat saaneet voimakkaita oireita vain lyhytaikaisen putkituskemikaaleille altistumisen seurauksena.
Sama ilmiö on havaittu muissakin Euroopan maissa. Altistuminen johtaa useimmiten ammatinvaihtoon.
– Olemme hyvin huolissamme asiasta. Viemäriputkien korjaaminen putkittamalla tai sukittamalla on lisääntynyt. Tällöin käytetään epoksia ja uretaania, jotka sisältävät terveydelle vaarallisia aineita. Kun tiedämme, että putki- ja viemäriremonttien määrä kasvaa vielä vuosia, myös altistumiset oletettavasti lisääntyvät, kertoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Beatrice Bäck.
Kiinteistö- ja Isännöintiliittojen mukaan uusia menetelmiä käytetään tällä hetkellä vajaassa 30 prosentissa viemärikorjauksista. Tänä vuonna korjataan 10 000–15 000 kerrostaloasunnon putket. Saneerausten määrän arvioidaan kaksin-kolminkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä.
Iho-oireita ja astmaa
Työterveyslaitoksen mukaan putkituskemikaalien pääsy iholle on estettävä. Epoksikemikaalit aiheuttavat yleisimmin ihottumaa. Voimakkaan hajuiset ja syövyttävät kovettimet voivat aiheuttaa myös ylähengitystie-, silmä- ja astmaoireita. Oireita voi ilmetä hyvinkin lyhytaikaisen altistumisen seurauksena.
– Altistumistapauksia on useita vuosittain, vaikka nuorilla työntekijöillä pitäisi olla tuorein tieto suojautumisesta. Eräässä tutkimuksessa totesimme, että vain 41 prosenttia haastatelluista käytti kemikaalinsuojakäsineitä tällaisia kemikaaleja vastaan. Ne koetaan hankaliksi, sanoo erikoistyöhygieenikko Erja Mäkelä Työterveyslaitoksesta.
– Myös vanhempien työntekijöiden asenne vaikuttaa: jos he eivät ole tottuneet suojautumaan kunnolla eivätkä ymmärrä uusien materiaalien riskejä, nuorempi työntekijä saattaa seurata mallia, hän jatkaa.
Herkistyminen pakottaa ammatin vaihtoon
Bäckin mukaan ihottuma- ja varsinkin astmadiagnoosin saaminen pienissä yrityksissä tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijän on vaihdettava ammattia.
– Vaikka vakuutusyhtiöt korvaavat ammattitautitapauksista aiheutuvia kustannuksia, niistä seuraa silti rahanmenoa sekä työnantajalle, työntekijälle että yhteiskunnalle.
Epoksiallergiaan liittyvien iho-oireiden ennuste on hyvä, mikäli altistuminen loppuu kokonaan. Työtä joutuu useimmiten kuitenkin vaihtamaan, koska altistumista on vaikeaa kokonaan välttää saneeraustyössä.
Altistumiselta voi välttyä olemalla koskettamatta kovettumassa olevaa muovia. Tai sitten iho on suojattava. Vasta täysin kovettunut muovimassa on vaaratonta. Jos epoksihartsia tai kovetteita roiskuu esimerkiksi työvaatteille, altistuminen jatkuu, kunnes vaate riisutaan ja iho pestään.
– Tahriintuneiden käsineiden kanssa tulee olla tarkkana, sillä ne likaavat helposti esimerkiksi työkaluja tai ovien kahvoja. Näin voivat altistua muutkin työntekijät tai jopa remontoitavan talon asukkaat, mitä ei aina tulla ajatelleeksi, Bäck toteaa.
lehti 