Miten Suomi voisi menestyä globaalissa talouskilvassa? Sitä kysyy torstaina ilmestynyt Ulkopolitiikka-lehti.
Lehden haastattelemat asiantuntijat uskovat menestyksen perustuvan jatkossakin ennen kaikkea paperi- ja metsäteollisuuteen sekä tietotekniikkapalveluihin, koska niissä Suomen suhteellinen etu on suurin.
Näillä aloilla yritysten tulisi keskittyä kansainvälisissä arvoketjuissa sellaisiin toimintoihin, jotka tuottavat eniten arvonlisäystä: esimerkiksi suunnitteluun, konsultointiin, testaukseen ja brändäykseen sekä markkinointiin. Myös johtamista tulisi uudistaa voimakkaasti.
Tuotteet eivät käy kaupaksi
Paljon puhutussa kilpailukyvyssä suomalaisen vientiteollisuuden ongelma ei ole ensisijaisesti kustannuskilpailukyvyn puute sanovat Jyväskylän yliopiston innovaatiotoiminnan tutkimusprofessori Antti Hautamäki ja Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjola.
Heidän mukaansa kyse on reaalisen kilpailukyvyn ongelmasta: se, mitä suomalaisyritykset tuottavat, ei mene maailmalla kaupaksi – mihinkään hintaan. Paperikoneille, paperille tai Nokian matkapuhelimille ei yksinkertaisesti enää ole maailmalla kysyntää niin kuin ennen.
Hautamäki muistuttaa, että hinnoilla kilpaileminen lisäksi tarkoittaa yleensä irtisanomisia, ja niillä yritys tuhoaa arvokkainta pääomaansa, työntekijöiden hiljaista tietoa, ideoita ja verkostoja.
– Kun rahaa oli, sitä jaettiin osakkeenomistajille eikä sijoitettu uuden innovointiin. Nyt teollisuuden valitus kilpailukyvystä on turhaa, Hautamäki sivaltaa.