Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sateet ovat olleet niukkoja viitenä peräkkäisenä vuonna. Etiopia, Somalia ja Kenia kärsivät vuonna 2023 pahimmasta kuivuudesta 70 vuoteen. Somaliassa hallitus arvioi, että vuonna 2022 kuivuuteen liittyvä nälkä lisäsi kuolleisuutta noin 43 000 ihmisellä.
Kuluvana vuonna 4,4 miljoonaa ihmistä eli neljännes Somalian väestöstä kärsii kriittisestä ruokaepävarmuudesta. Heistä 784 000:n pelätään päätyvän nälänhätään.
Nälkää näkee itäisessä ja eteläisessä Afrikassa kaikkiaan noin 90 miljoonaa ihmistä. Joillain alueilla on koettu pahin mitattu kuivuus, todetaan neljännessä kansainvälisessä kehitysrahaostokonferenssissa (FfD4) julkaistussa Drought Hospots Around the World 2023–2025 -tutkimuksessa.
Alueen korkeat lämpötilat ja sateiden puuttuminen vuosina 2023 ja 2024 ovat johtaneet vesipulaan, ruokatarjonnan niukkuuteen ja energian säätelyyn.
Drought Hotspots Around the World 2023–2025 -raportissa vedetään yhteen kuivuuden vaikutuksia ihmiseen, mutta myös luonnon monimuotoisuuteen akuuteissa kuivuuspisteissä Afrikassa (Somalia, Etiopia, Zimbabwe, Sambia, Malawi, Botswana ja Namibia), Välimeren alueella (Espanja, Marokko ja Turkki), Latinalaisessa Amerikassa (Panama, Amazonin alue) sekä Kaakkois-Aasiassa.
Epätoivoisista selviytymisyrityksistä väkivaltakierteeseen
– Kuivuuden aikana näkemämme selviytymismekanismit kävivät yhä epätoivoisemmiksi”, kertoo raportin pääkirjoittaja NMDC:n (U.S. National Drought Mitigation Center) kuivuusvaikutustentutkija Paula Guastello.
– Tytöt otettiin pois koulusta ja pakotettiin naimisiin, sairaalat pimenivät ja perheet kaivoivat kuoppia kuiviin jokiuomiin edes likaista vettä löytääkseen. Ne ovat merkkejä vakavasta kriisistä.
Yli miljoona somalialaista joutui vuonna 2022 jättämään kotinsa ja lähtemään ruuan, veden ja uuden elinkeinon etsintään. Siirtolaisuus on pääasiallinen sopeutumiskeino omavaraisviljelijöille ja paimentolaisille. Massasiirtolaisuus kuitenkin rasittaa kohdealueita ja johtaa konflikteihin. Monet muuttajien reitit kulkevat läpi islamististen ääriliikkeiden hallitsemien alueiden.
UNCCD:n (Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus aavikoitumisen estämiseksi vakavasta kuivuudesta kärsivissä maissa, asiantuntija Daniel Tsegain mukaan kuivuus voi vuosia jatkuessaan moninkertaistaa ääriliikkeiden väkivallan. Hän sanoo, ettei kuivuus sinällään tuota konflikteja tai sisällissotia, vaan se limittyy olemassa oleviin sosiaalisiin ja taloudellisiin jännitteisiin, pahentaa niitä ja saattaa lisätä ääriliikkeiden väkivaltaisuutta.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset konflikteihin ovat epäsuoria, mutta melko vakavia ja kauaskantoisia. Vuosina 2006–2011 Syyriassa nähtiin pahin kuivuus 900 vuoteen. Se johti katoihin, karjan menehtymiseen ja massapakoon maaseudulta kaupunkeihin, mikä kasvatti sosiaalista ja poliittista painetta. Taloudellinen epätasapaino ja autoritaarinen sorto synnytti ääriryhmiä, jotka käyttivät sietämättömissä vaikeuksissa olevia ihmisiä hyväkseen.
Kuivuus ja väkivalta iskevät kovimmin tyttöihin ja naisiin
YK:n tutkimuksessa kävi ilmi, että kokonaisissa koulupiireissä koulupudokkaita kertyi massoittain nälän ja koulumaksujen vuoksi. Perheet maaseudulla eivät kyenneet maksamaan koulupukua ja lukukausimaksua.
– Nykyään noin 85 prosenttia kuivuudesta kärsivistä ihmisistä asuu pieni- tai keskituloisissa maissa. Pahin tilanne on tytöillä ja naisilla, UNCCD:n varapääsihteeri Andrea Meza sanoo.
– Kuivuus ei ehkä tunne rajoja, mutta sukupuolen se tunnistaa, Daniel Tsegai toteaa.
Perinteinen sukupuoleen perustuva sosiaalinen epätasa-arvo tekee tytöistä ja naisista erityisen haavoittuvia.
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kuivuuden pahiten runnomilla alueilla pakotettujen lapsiavioliittojen määrä yli kaksinkertaistui vuosien 2023 ja 2024 aikana. Naimisiin pakotetut nuoret tytöt, toivat perheelleen tuloja myötäjäisten muodossa jopa 3 000 Etiopian birria (18,5€), ja helpottivat näin perheen taloudellista taakkaa.
Pakotetut lapsiavioliitot aiheuttavat tytöille merkittävän riskin. Lapsiavioliitot lailla kieltäneessä Etiopiassa on avattu klinikka avioliitossaan seksuaalista ja fyysistä väkivaltaa kokeneille tytöille.
Naimisiin mennessään tytöt yleensä keskeyttävät koulun, mikä heikentää entisestään heidän mahdollisuuksiaan taloudelliseen itsenäisyyteen.
On raportoitu myös epätoivoisista naisista, jotka ovat akuutin vesipulan aikana vaihtaneet seksiä ruokaan, veteen tai rahaan. Seksuaalista väkivaltaa esiintyy enemmän kuin muulloin, kun vesivoimasta riippuvaiset alueet kärsivät 18–20 tunnin mittaisista sähkökatkoista. Ne pakottavat tytöt ja naiset kävelemään kilometrejä talousvettä hakemaan.
– Kuivuus on hitaasti etenevä maailmanlaajuinen katastrofi, pahin, jonka olen nähnyt. Raportti korostaa tarvetta järjestelmällisesti seurata kuivuuden vaikutuksia ihmisten elämään, toimeentuloon ja ympäristön terveyteen, josta olemme kaikki riippuvaisia, sanoo Mark Svoboda, yksi Drought Hospots Around the World 2023–2025 -raportin kirjoittajista.
– Espanjan, Marokon ja Turkin kamppailu puhtaan veden, ruuan ja energian saamiseksi pitkän kuivuuden aikana tarjoaa näkymän veden tulevaisuudesta ilmaston lämmetessä hallitsemattomasti. Yksikään maa, vauraudestaan tai kyvykkyydestään huolimatta ei voi olla itsetyytyväinen.
lehti 