JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen pitää tärkeänä, että vuorotteluvapaa säilyy työssä jaksamista ja työllisyyttä tukevana toimena myös pienipalkkaisten ulottuvilla.
Vuorotteluvapaajärjestelmää ollaan muuttamassa osana hallituksen rakenneuudistuspakettia.
Julkisuuteen tulleiden kaavailujen mukaan vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavalla tulisi olla takanaan vähintään kolme kuukautta työttömyyttä, kun nyt riittää yhden päivän työttömyys.
Vuorottelijalle taas voisi tulla velvollisuus tehdä jotakin yleishyödyllistä. Korvaustasot saatetaan porrastaa niin, että opiskelusta tai yleishyödyllisestä toiminnasta maksettaisiin korkeampi korvaus kuin rentoutumisesta.
– Mahdolliset muutokset tulee tehdä vaurioittamatta vuorotteluvapaan perustarkoitusta, korosti JHL:n Hyvää Työpäivää -tapahtumassa Siilinjärvellä tiistaina vieraillut Asara-Laaksonen.
Ei pakollista talkootyötä
Vuorotteluvapaan korvausta ei Asara-Laaksosen mielestä saa missään tapauksessa leikata. Hän muistutti, että ahkerimpia vuorotteluvapaan käyttäjiä ovat kunta-alan naiset, joiden palkat ovat pieniä.
– Jos korvausta leikataan, moni pienipalkkainen menettää mahdollisuuden vuorotteluvapaaseen. Se olisi todella epäoikeudenmukaista. Raskasta ja kuluttavaa työtä tekeville ja ikääntyville vuorotteluvapaa on ollut tärkeä henkireikä ja työssä jaksamisen tekijä.
Velvoite tehdä jotakin yleishyödyllistä ei Asara-Laaksosen mielestä ole linjassa vuorotteluvapaan pääajatuksen kanssa.
– Vapaan pitäisi katkaista uupumisen kierre ja tukea työssä jaksamista. Jos haluaa irtiottoa työelämästä, ei pakollinen talkootyö virkistä.