Eduskunnan budjettikeskustelu kääntyi lähestulkoon päälaelleen, kun hallitus ja hallituspuolueet päätyivät hiillostamaan oppositiopuolueita keskustaa ja Perussuomalaisia niiden suhteesta talouden tervehdyttämiseen.
Eduskunta aloitti syksyn suuren asian, ensi vuoden talousarvion käsittelyn tiistaina.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen totesi kaikista ryhmäpuheenvuoroista heijastuvan huoli Suomen talouden tilasta ja vahva perusajatus, jonka mukaan suomalaista hyvinvointimallia ei voida pitää yllä tulevaisuudessa ilman korkeampaa työllisyysastetta.
– Keinoista ryhmien välillä varmasti on erilaisia näkemyksiä, Urpilainen totesi kuultuaan puolueiden ryhmäpuheenvuorot.
Urpilainen kuitenkin ihmetteli oppositiopuolueiden suhdetta valtion velanottoon.
– Minulle jäi epäselväksi, ovatko perussuomalaiset ja keskusta ottamassa velkaa yhtä paljon kuin hallitus, vähemmän kuin hallitus vai enemmän kuin hallitus, Urpilainen sanoi
– Perustalouspolitiikan linja eli velkaantuminen jää teidän puheenvuoroissanne epäselväksi.
Hän totesi oppositiopuolueiden esittämien menolisäysten ja toisaalta verotuksen purkamisen viittaavan siihen, että ne olisivat valmiita ottamaan enemmän velkaa kuin hallitus.
– Siitä kehityksestä olen huolissani, Urpilainen sanoi.
Enemmän vai vähemmän?
Samaa tivasivat monet hallituspuolueiden kansanedustajat. Kokoomuksen Kimmo Sasi kuulosti jopa tuohtuneelta.
– Valtio rahoittaa menoistaan tänä vuonna 20 prosenttia lainalla. Mitä oppositio tekee? Arvostelee säästöjä, tekee jopa välikysymyksen. Oppositio ei ole selvillä, missä taloudellisessa tilanteessa Suomi tällä hetkellä on.
SDP:n Jouni Backman oli ulalla.
– Välillä otetaan lisää velkaa, välillä ei oteta, välillä myydään valtion omaisuutta, välillä ei, hän kuvaili keskustan toimia.
Vielä pääministeri Jyrki Katainenkin kysyi samaa aisaa:
– Onko niin, että otatte vähemmän velkaa vai enemmän velkaa?
Oppositiolle opetettiin perusasioita:
– Jotta voisimme tehdä yhteistyötä, on tärkeää, että ymmärrämme myös opposition esityksen, kokoomuksen Sari Sarkomaa sanoi ja arvioi Perussuomalaisten esitysten merkitsevän velkaantumista monella miljardilla enemmän kuin hallituksen esityksen.
SDP:n Kristiina Salminen muistutti siitä, että hallitus sai pahoin velkaantuneen talouden käsiinsä juuri keskustajohtoiselta hallitukselta.
Ruotsalaisen eduskuntaryhmän Mikaela Nylander totesi perussuomalaisille, että tulojen lisääminen ja menojen pienentäminen ei riitä talouden tasapainottamiseksi.
– Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia, jotta voimme vastata suuriin haasteisiin, kuten kestävyysvajeeseen, väestön vanhenemiseen ja liian lyhyisiin työuriin, hän sanoi ja päätteli, että perussuomalaiset eivät ole tosissaan rakenneuudistusten kanssa.
– Heidän Suomi nousuun -ohjelmansa näyttää lisäävän valtion menoja monella miljardilla eurolla.
Ei pidä paikkansa
Perussuomalaisten Jari Lindström totesi ministerille ja kansanedustajille, että ei pidä paikkansa.
– Sopeuttaisimme hallitusta vähemmän kehyskauden alkupuolella mutta kiristäisimme tahtia kehyksen loppuvuosina, jolloin talouden ennustetaan olevan tukevammalla pohjalla. Lopussa valtion velkaa olisi noin 500 miljoonaa euroa hallituksen vaihtoehtoa vähemmän, hän selvitti.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vakuutti, että keskusta ei ottaisi enemmän lainaa kuin hallitus.
– Meillä ei ole velkaelvytykseen varaa, hän korosti.
Vasemmistoliiton Annika Lapintie ihmetteli keskustan logiikkaa.
– Olette sitä mieltä että hallitus ottaa aivan liikaa velkaa. Mistä te sitten leikkaisitte, jos ei annettaisi mahdollisuutta elvyttää tällaisessa taloustilanteessa, hän kysyi.
Keskusta Kimmo Tiilikainen pääsi kuitenkin läiskäisemään päin hallitusta:
– Ymmärrän hyvin, että teillä ei ole tuosta omasta budjetistanne paljon puhuttavaa. Teillä on ainoastaan kysyttävää: Mitä keskusta tekisi? Mitä Sipilä tekisi? Se on aivan totta, koska olette ajaneet Suomen sellaiseen tilanteeseen, että suunnan muutos tarvitaan, hän sanoi.
lehti 