Hallituspuolueet kehuivat ilmastonmuutoksen tuomia mahdollisuuksia
Vasemmisto-oppositio piti hallituksen tavoitteita alimittaisina, kun eduskunta keskusteli keskiviikkona hallituksen pitkän tähtäimen ilmasto- ja energiastrategiasta, joka ulottuu vuoteen 2050.
– EU:n päämiehet ovat yhdessä todenneet, että päästöjä pitää leikata vähintään 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, jos haluamme pysäyttää ilmastomuutoksen. Hallituksen strategiassa Suomi varautuu vain 20 prosentin vähennyksiin, Vasemmistoliiton ryhmäpuhuja Paavo Arhinmäki ihmetteli.
Kun EU on sitoutunut 30 prosentin tavoitteeseen vain, jos muu maailmakin sitoutuu siihen, Arhinmäki arvelikin hallituksen lähtökohtana olleen se, että uutta kansainvälistä sopimusta ei synny. Ylipäätään hän piti ilmasto- ja energiastrategiaa riittämättömänä, kestämättömänä ja vastuuttomana.
– Tällainen kunnianhimottomuus voi vahingoittaa kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja, hän päätteli.
Samaa epäili SDP:n Antti Vuolanne.
– On kyseenalaista, että hallitus on sitoutunut ainoastaan siihen vaihtoehtoon, että EU:n päästötavoitteiden mukaista ilmastosopimusta ei saada aikaan, hän sanoi ja arvioi EU:n tehokkuustavoitteenkin kaksinkertaiseksi verrattuna Suomen hallituksen strategiaan.
”Ilmastonmuutos
on mahdollisuus”
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) oli eri mieltä. Hän nimesi EU:n ilmastopaketin alkusoitoksi ja toivoi muuta maailmaa nopeasti mukaan vähentämään päästöjä.
Pekkarinen korosti, että strategian lähtökohtia ovat kansallinen energiaomavaraisuuden parantaminen ja energian hinnan pitäminen kilpailukykyisenä. Tavoitteiksi hän asetti kulutuksen vähentämisen ja tehokkuuden lisäämisen. Siinä hän lupasi niin keppiä kuin porkkanaa.
Ministeri korosti, että uusiutuvaan energiaan on panostettava, ja kehui hallituksen tekevänkin niin erilaisilla investointituilla. Sitä kautta päästään päästövähennystavoitteisiin, mutta myös synnytetään työpaikkoja ja vientiteollisuutta.
Ministerin tavoin hallituspuolueiden kansanedustajatkin vihreistä kokoomukseen kehuivat ilmastomuutoksen Suomelle antamia mahdollisuuksia, vaikka totesivat myös energian säästämisen olevan tärkeää. Koska edellIsestäkin lamasta noustiin teknologiaan satsaamalla, miksei myös nyt?
– Suomella on vahvaa uusiutuvan energian ja energiatehokkuudenosaamista. Satsaamalla kestäviin ratkaisuihin kotimaassa parannamme asemiamme myös vientimarkkinoilla, arvioi vihreiden Oras Tynkkynen.
– Energiainvestoinnit tuovat runsaasti työpaikkoja, iloitsi keskustan Antti Rantakangas.
– Ilmastonmuutos on Suomelle mahdollisuus. On järkevää lähteä liikkeelle ripeästi, koska alan markkinat ovat kovassa kasvussa, pohti kokoomuksen Sanna Perkiö.
Turvetta ja
ydinvoimaa
Arhinmäki luokitteli ilmaston kannalta kestämättömiksi ratkaisuiksi turpeen energiakäytön tukemisen ja palmuöljyn tuotannon biopolttoaineeksi. Erityisesti keskusta puolestaan kiitteli strategian suhtautumista turpeeseen.
– Suomessa on niin paljon soita, että niitä riittää turvetuotantoon ja suojelualueiksi, Rantakangas lupasi.
Arhinmäki piti epäilyttävänä myös strategian myönteisyyttä lisäydinvoiman rakentamiseen. Strategiassa varataan mahdollisuus seitsemännen ydinvoimalan luville jo kuluvalla hallituskaudella.
– On suuri pettymys, joskaan ei yllätys, että hallitus haluaa rakentaa mieluummin lisäydinvoimaa kuin panostaa kunnolla energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, hän totesi.
Arhinmäen mukaan strategiaan runnottu ydinvoiman lisätarve perustuu paisuteltuihin sähkön kulutusarvioihin.
– Strategiasta paistaa selvästi läpi, että tarkoituksena on tuottaa ydinsähköä myös vientiin, sanoi Arhinmäki.
Vanhaan malliin vihreät irtisanoutuivat ydinvoiman lisärakentamisesta tekemättä siitä hallituskysymystä.
uutiskirje 
