– Nykyinen parlamentti on kokoonpanoltaan liberaalimpi kuin eurokansalaiset. Muutos on tulossa. Protestiliikkeiden nousua vauhdittaa se, että EU:n komissio on ollut kiinnostuneempi bisnespolitiikasta kuin eurooppalaisten hyvinvoinnista, sanoo Catherine Fieschi, lontoolaisen Counterpoint-instituutin johtaja ja ääriliikkeiden tutkija.
Toukokuun 2014 EU-parlamenttivaaleissa valitaan 751 edustajaa nyt 736-paikkaiseen europarlamenttiin.
– Ennustamme, että populistiset liikkeet ja ääriliikkeet voivat saada jopa 150−200 paikkaa parlamenttiin, sanoo johtaja Heather Grabbe Open Society Foundations -säätiöstä. Sijoittaja George Sorosin perustama säätiö rahoittaa yhteiskuntakriittistä tutkimusta.
– Muutos tulee olemaan suuri ja näkyvä, Grabbe sanoo.
Joukko eurooppalaisia tutkijoita ja toimittajia kokoontui lokakuussa Berliiniin Counterpointin ja Open Society Foundationsin seminaariin, jossa julkaistiin eurooppalaisia populistisia liikkeitä käsittelevä raportti. Suomen-raportin, perussuomalaisuuden kulttuurisia taustoja käsittelevän Kymmenen polkua populismiin on kirjoittanut toimittaja Johanna Korhonen.
Ääriryhmät ja populistit kiinnostuivat EU-vallasta
Populisteille EU-vastaisuus on vaaliteema. He ovat perinteisesti niin sanotusti EU-skeptisiä ja suhtautuvat unioniin epäileväisesti tai vihamielisesti. He haluaisivat pitää kaiken mahdollisen päätäntävallan kansallisvaltiotasolla. Kuitenkin heidän oman kannatuksensa nousu kansallisissa vaaleissa on lisännyt heidän kiinnostustaan myös EU-valtaan.
Itäeurooppalaiset tutkijat kertoivat Berliinin-seminaarissa ennusteista, joiden mukaan nationalistit ja populistit voivat paikoin kerätä jopa kolme neljäsosaa tai vähintään kaksi kolmasosaa äänistä.
– Meilläkin on nyt Facebook, mutta ei sillä mitään vallankumousta tehdä. Köyhät ihmiset yrittävät selvitä päivästä toiseen, saada kanaa kerran viikossa ja maksaa sähkölaskunsa. Kaiken kukkuraksi he tietävät, etteivät saa vanhoina minkäänlaista eläkettä. Vahva kansallinen retoriikka puree näihin ihmisiin, mutta erilaiset, kuten romanit ja muut kansalliset vähemmistöt, ovat syrjinnän kohteina. Valtioihin ei Itä-Euroopassa edelleenkään luoteta, koska sosialismin kaatumisen jälkeiset hallitukset ovat pettäneet lupauksensa, puolalainen tutkija Piotr Buras sanoi.
Syynä luottamuksen puute
Keskeinen syy populistien ja ääriliikkeiden nousuun on luottamuksen puute.
– Ennen poliittiset eliitit lupasivat kaikenlaista vaalipuheissa. Nyt ne päinvastoin vakuuttavat, etteivät voi luvata mitään, koska ei ole varaa. Tämä on merkittävä poliittisen puhetavan muutos, ja se lisää epätoivoista tunnelmaa. Kansa kokee, että poliittinen eliitti ei ole enää lojaali kansalle, vaan talouselämälle, hollantilainen apulaisprofessori Sarah de Lange sanoi.
Markkinat on vapautettu, ja hallituksilla on aikaisempaa vähemmän valtaa. Samalla rikkain väestönosa kaikkialla Euroopassa on vapauttanut itsensä yhteiskunnallisesta vastuusta.
– Saksan rikkain yksi prosentti maksoi vielä 1970-luvulla 35 prosenttia veroa tuloistaan ja omaisuudestaan. Nyt rikkaimpien veroprosentti on 2,4. Siksi rikkaat eivät enää valita veroista, saksalainen tutkija Thomas Klaus muistutti.
Sarah de Langen mukaan vasemmisto ei tahdo pärjätä oikein missään, koska sen perinteinen idea, optimismi, ei sovi talousjohtoiseen keskusteluun.
– Nykyään eurooppalainen keskiluokka on pessimististä. Siksi vasemmiston viesti ei pure. Äänestäjiin uppoaa paremmin populistinen nihilismi, jossa ’kaikki on paskaa’, siitä pitää vain tehdä loppu ja eliiteille pitää kostaa. Vasemmiston on vaikea pärjätä keskustelussa, jossa ainoa arvo on talous.
Enemmän aiheesta perjantaina 29. marraskuuta ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Näköislehden voi ostaa täällä: http://www.lehtiluukku.fi/pub?id=40370
lehti 