Vihreiden europarlamentaarikko Satu Hassi vaatii EU:ta laittamaan ylikansallisen veronkierron kuriin.
Hän kirjoittaa blogissaan EU-maiden menettävän veronkierron vuoksi arviolta noin 1 000 miljardia euroa vuodessa. Se on melkein 20 kertaa Suomen valtion budjetti, enemmän kuin EU-maiden yhteenlasketut terveydenhoitomenot tai enemmän kuin EU-maiden yhteenlaskettu vuotuinen velkaantuminen talouskriisin aikana. Se on 2 000 euroa EU-kansalaista kohti.
Hassin mukaan laskennallisesti Suomen menetykset veronkierrossa ovat noin prosentin eli 10 miljardia euroa.
”Sillä taitaisi ratketa Suomen kuuluisa kestävyysvajekin. EU:n on ryhdyttävä toimiin ylikansallista veronkiertoa vastaan, sillä muuten hyvinvointivaltiosta jää vain muisto.”
Yritysverona nolla
Vuonna 2010 suurimmista suomalaisista pörssiyhtiöistä Wärtsilä maksoi yritysveroja tuloksestaan 18,6 prosenttia. Fortumin veroprosentti oli 11,3 ja Koneen 6,2. Nokia pulitti tuloksestaan yritysveroa vajaat 0,1 prosenttia, Metso ja Nokian renkaat pyöreän nollan.
Stora Enso tuo Brasilian tehtaaltaan Suomeen sellua, joka kirjataan EU:hun saapuneeksi Hollannissa. Syy on se, että Hollanti perii vain 1,5 prosentin veron, Suomessa vero olisi korkeampi.
Keskimääräinen yritysvero 5 prosenttia
Viime viikon maanantaina EU-komissio antoi ehdotuksen siitä, miten EU tukkii porsaanreikiä, joiden avulla suuryritykset välttelevät veroja. Taustana on se, että OECD:n mukaan suuryhtiöt maksavat tuloksestaan yritysveroa keskimäärin 5 prosenttia, pienyritykset 30 prosenttia.
Hassin mukaan useissa maissa toimivien firmojen veronkierto on käytännössä niin sanottua aggressiivista verosuunnittelua, joka voi käyttää lain porsaanreikiä, olla selkeästi laitonta tai liikkua harmaalla alueella. Nyt EU-komissio ehdottaa pelisääntöjen selventämistä. Osa sellaisesta kikkailusta, joka nyt on laillista, kiellettäisiin.
Yksi veronkierron keino on ollut siirrellä tuottoja emoyhtiön ja tytäryhtiöiden välillä yli maiden rajojen niin, että veroja maksetaan yhteensä mahdollisimman vähän. Verotulot ovat karanneet korkeamman verotuksen maista sinne, missä yritysverotus on kaikkein alhaisin. EU-maiden hallituksiin kohdistuu koko ajan paine alentaa yritysveroa, jotta yritysten verot eivät karkaisi kokonaan muualle. Kun Ruotsi hiljattain alensi yritysveroa, Suomi seurasi perässä.
Kaksinkertainen verottomuus
Firmat myös Hassin mukaan kikkailevat säädöksillä, joiden tarkoitus on estää firmaa joutumasta verotetuksi samasta asiasta kahteen kertaan kahdessa maassa. Tuloksena on ollut ”kaksinkertainen verottamattomuus”, eli veroa ei makseta yhdessäkään toimintamaassa.
Esimerkiksi niin sanottuja hybridilainoja, eräänlaisia osakesijoituksen ja velkakirjan välimuotoja, on katsottu maksajan maassa verovähennyskelpoiseksi velanmaksuksi ja saajamaassa omalle pääomalle maksettuna verovapaana osinkona, eikä veroa ole maksettu kummassakaan maassa. Komissio esittää tämän porsaanreiän sulkemista.
Hassi toteaa, että veronkierron suitsimisella on kiire, muuten ei hyvinvointivaltiota pystytä puolustamaan. Muutokset vain EU:ssa eivät riitä, OECD on luomassa kansainvälisiä yritysverotuksen pelisääntöjä G20-maiden annettua sille tämän tehtävän.
uutiskirje 
