Tähden, sydämen ja perinteisen monilehden muotoiset piparkakut tekevät joulun.
Vähäkyröläinen pläkkyri eli läkkiseppä Esa Åkerman luo suomalaiseen jouluun myös uusia muottimalleja. Tätä nykyä niitä on kymmeniä erilaisia.
– Viime vuosina suosituimmat ovat olleet enkeli, traktori, koiranluu ja lumiukko, Åkerman paljastaa.
Esa Åkerman on pläkkyri neljännessä polvessa. Hänen isoisänsä isä, Viktor Åkerman perusti yrityksen, jota hänen poikansa, vuonna 1907 syntynyt Tauno Vihtori Åkerman jatkoi.
Aikanaan Taunon poika Jaakko perusti oman yrityksen. Nyt vielä 76 vuoden iässä hän tarvittaessa auttelee poikaansa Esaa.
Esallakin on poika.
– Jere saa tehdä itse päätöksensä, mitä ryhtyy isona tekemään. Pläkkyrin työkalut pidetään tallessa, joten poika saa tästä vaikka itselleen harrastuksen, Esa Åkerman tuumaa.
Käsityöläisyyden arvo noussut
Esa Åkerman teki jo kymmenvuotiaana ensimmäisen sydänmuottinsa ja samoihin aikoihin julisti ryhtyvänsä pläkkyriksi. 16-vuotiaana työt alkoivat kokopäiväisesti.
– Meitä on Suomessa kaksi, jotka teemme tätä elääksemme, Åkerman kertoo.
Parhaimpana vuonna muotteja tehtiin jopa 300 000 kappaletta, mutta silloin suuret keskusliikkeet olivat Peltityö Åkermanin asiakkaina. Nykyään muotteja tuodaan halvalla Ruotsista ja Kaukoidästä. Suomalainen muotti ei pysty kilpailemaan hinnalla, mutta muut arvot ovat nousseet kunniaan.
– Suomalainen käsityöläisyys on noussut arvoonsa myös nuorten keskuudessa, Åkerman huomioi.
Laatu ja pläkkyrin omat mallit ovat kilpailuvaltteina itätuontia vastaan. Yksityisen asiakkaan oma malli voi päätyä Åkermanin sarjatuotantoon.
– Yksittäistä kappaletta en tee, mutta 50–100 onnistuu kyllä.
Jotkut yritykset tilaavat yrityslahjoiksi esimerkiksi firman logon muotoisia piparimuotteja, mutta niitä tehdäänkin satamäärin.
Läkkipelti pitää tuoda
Piparkakkumuotin raaka-aine eli tinattu pelti tuodaan Saksasta, Englannista tai Norjasta. Suomesta läkkipeltiä ei saa.
Muotit tehdään metri kertaa 95 senttiä pitkistä pellinpaloista.
– Pelti leikataan, kantataan, taitellaan, juotetaan tinalla kiinni, pyyhitään, pakataan ja myydään, Åkerman tiivistää piparimuotin työstön vaiheet.
Monet viikonloput vierähtävät messuilla ja tapahtumissa tuotteita esitellen. Samalla tulee kuulosteltua asiakkaiden toiveita.
– Käsityöläisen työpäivät eivät ole koskaan samanlaiset. En osaisi mennä toiselle töihin, Åkerman arvioi.
Joulusesongin päätyttyä noin kaksi viikkoa ennen joulua Åkerman ryhtyy valmistamaan kesämökkiläisille kastelukannuja, kukka-ammeita ja muita tuotteita.
– Jos leipääntyy, pitää ruveta kokeilemaan sellaista, mitä ei ole vielä tehnyt. Sen jälkeen putoaa maanpinnalle takaisin, ja huomaa, ettei se tekeminen olekaan niin yksinkertaista.
Åkermanin perheessä joulua vietetään perinteisesti saunoen, syöden ja lahjoja avaten. Piparkakkujen leipomisen tekevät kuitenkin sukulaiset, pläkkyri kun ei itse leivo.
lehti 