Kyproksen pankkikriisi puhkesi vuoden alussa. Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan tukipaketeista poiketen Kyproksen tukipakettiin sisältyi erityinen jopa 47,5 % suuruinen talletusvero, joka perittiin talletussuojan mukaisesti yli 100 000 euron talletuksista.
Kyproksen piti sille myönnetyn 10 miljardin euron hätälainan lisäksi kerätä ongelmissa olleiden pankkien tallettajilta 13 miljardia pankkikriisin ratkaisemiseksi.
Pancyprian Federation of Labour -ammattiliiton kansainvälisten asioiden sihteerin Pieris Pierin mukaan kyseessä on uusi vaihe eurokriisin ratkaisemisessa. Sen teknistä toteutusta testattiin Kyproksessa, joka on sopivan pieni kohde.
Presidentti on epäsuorasti myöntänyt antaneensa sisäpiirin tietoa.
Siihen asti euromaat ja Euroopan vakausmekanismi (EVM) olivat lainanneet kriisimaille tarvittavat rahat. Tämän niin kutsutun bail out -strategian lisäksi Kyproksen kriisin yhteydessä käytettiin kuitenkin myös bail in -strategiaa.
– Bail in -strategiassa kriisi maksatetaan tavallisilla tallettajilla. Kyproksessa maksajiksi eivät joutuneet maan rikkaat tai venäläiset oligarkit.
– Kärsijöinä ovat olleet rikkaiden sijaan esimerkiksi eläkeläiset, jotka olivat tallettaneet eläkesäästönsä pankkeihin. Tavalliset kansalaiset ja tallettajat sekä eläkerahastot, pienet ja keskisuuret yhtiöt sekä kansalaisjärjestöt hävisivät.
”EU:n siirtomaaksi”
EU tuhosi Pierin mukaan päätöksellään Kyproksen pankkijärjestelmän, jolla oli turismin ja rakentamisen ohella maan taloudessa erittäin merkittävä rooli. Bail inin johdosta nämä alat vahingoittuivat pahasti.
– Euroopan unionin päättäjät ja troikka (EU:n komissio, Euroopan keskuspankki EKP ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF) eivät auta Kyprosta solidaarisuudesta, vaan ne ajavat Euroopan vakausmekanismilla Kyproksen tuotantovoimat alas. Näillä päätöksillä tuhotaan talouden peruspilareita, talous kutistuu ja työttömyys kasvaa.
Euroopan keskuspankki painosti Kyprosta uhkaamalla, että se lopettaa Kyproksen pankkien rahoittamisen, jos päätöstä talletusverosta ei tehdä.
– Kriisimaissa yleensäkin, mutta ennen kaikkea Kyproksessa, troikka toimii kyynisesti tehdessään siitä EU:sta riippuvaista siirtomaata, sanoo Pieri.
– Päätökset sisältävät tuottavien, valtion osittain omistamien yhtiöiden laajan yksityistämisen, mikä tarkoittaa käytännössä julkisen varallisuuden myymistä yksityisille monopoleille.
Presidentin kaksoisrooli
– Välittömästi euroryhmän päätettyä talletusverosta maaliskuun 15. päivänä Kyproksen presidentti Nikos Anastasiades vakuutteli kansalaisille, että talletusten leikkaukset valkenivat hänelle vasta tuolloin, eikä hän olisi mitenkään voinut antaa sisäpiirin tietoa kenellekään.
Sittemmin presidentti on kuitenkin todistanut Kyproksen kansantalouden tutkimuskomitealle, että hän tiesi talletusten leikkauksista jo maaliskuun neljäntenä päivänä, kertoo Pieri.
– Anastasiades on myös epäsuorasti myöntänyt, että hänen perheenjäsenensä ja sukulaisensa tiesivät talletusverosta ja myös käyttivät tietoa hyväkseen. Esimerkiksi presidentin vävy on luvannut tehdä kolmen miljoonan euron lahjoituksen Kyproksen kirkolle vastauksena näihin syytöksiin.
– Viime aikoihin asti presidentti myös pyöritti yhtä Kyproksen suurimmista asianajotoimistoista, jonka asiakkaista suuri osa oli venäläisiä veroparatiisiyhtiöitä. On lukuisia todisteita siitä, että näille venäläisille kerrottiin etukäteen bail inistä.
Rahanpesu tekosyy
Suomessa on sanottu, että Kyproksen pankkikriisissä puututaan veronkiertoon ja rahanpesuun. Onko näin?
– On totta, että veroparatiisiyhtiöitä on Kyproksessa verotettu kevyesti, mutta rahanpesun ongelmat ovat esimerkiksi Saksassa ja Hollannissa paljon suurempia.
– Täten todellinen syy on uskoakseni täysin toinen, ja se oli Kypros saaminen troikan kontrolliin. Kypros oli huono esimerkki, sillä emme esimerkiksi olleet tehneet yksityistämisiä ja meillä on käytössä palkkojen sitominen elinkustannusindeksiin.
Aiheesta enemmän torstaina 5.12 ilmestyneessä Viikkolehdessä. Lehden näköisversio löytyy myös Lehtiluukusta.
lehti 