Ompelija Päivi Huttunen saapuu kahdeksaksi töihin ja ryhtyy työstämään huopatossun aihiota Alhon Huopatehtaassa, Jämsässä. Tossun tekemisen hän on oppinut työssä, sillä koulutusta huovan käsittelyyn ei muualta saa.
– Villa on materiaalina höttöistä ja paksua, Huttunen luonnehtii.
Valmiiksi värjätty uusiseelantilainen karitsanvilla saapuu tehtaalle Englannista. Suomessa ei ole villan pesu- ja käsittelylaitosta. Siksi suomalaista villaa ei juuri huopikkaisiin käytetä.
Huttunen luonnehtii työpaikkaansa ainutlaatuiseksi. Hän harrastaa huovuttamista vapaa-aikanaankin ja osallistuu tehtaan tuotekehittelyyn.
– Teen huovasta enimmäkseen koruja ja pieniä kukka-asetelmia, Huttunen kertoo.
Huopikas on luonnontuote
Villahuopikkaan suosio on Salmisen mukaan vakaata. Ympäristötietoisenkin kuluttajan valinnaksi huopikas on luonteva, sillä sataprosenttinen villa on puhdas luonnontuote.
– Pakkaskelillä villahuopa hengittää, mutta pitää lämmön. Jalat eivät huopikkaassa hikoile, yrittäjä Irma Salminen Alhon Huopatehtaasta toteaa.
Huopikkaan suosioon vaikuttaa myös nostalgia, asiakkaiden lapsuusmuistot.
Lisäksi huovutus on nyt muodissa, joten hyvin tehtyä huopajalkinetta osataan arvostaa.
Alhon Huopatehdas tekee huopikkaan lisäksi aamutossuja sisäkäyttöön sekä sisustustarvikkeita, kuten tabletteja, aterinkoteloita ja huopakulhoja.
– Joulun alla sesonkiaikaan meillä on lisätyövoimaa vakituisten kuuden henkilön lisäksi, Salminen kertoo.
Ennen joulua onkin kiirettä. Normaalin työviikon lisäksi tehtaan yhteydessä sijaitseva myymälä on auki lauantaisin.
Jämsään perustettiin seitsemän tehdasta
Perinteisen huopatossun alkuperä lienee alun perin Venäjällä. Sieltä tossujenteko on kulkeutunut Jämsään 1900-luvun alussa.
– Jämsässä toimi aikoinaan jopa seitsemän huopatossutehdasta. Nyt jäljellä on kaksi, Salminen kertoo.
Salmisen isoisä, Jalmari Alho perusti huopatehtaan vuonna 1927. Jalmarin pojat Veikko ja Tauno jatkoivat yrityksen palveluksessa. Tauno perusti 1950 Jämsän keskustaan Jämsän Huopatehtaan, jossa valmistettiin lankaa.
Veikon lapset Irma ja Olli puolestaan jatkoivat huopatossun tekijöinä, ja nyt Ollin tytär Johanna opiskelee alaa.
– Kyllä tulevaisuus näyttää hyvältä, Salminen toteaa.
Kone auttaa huovutuksessa
Alhon huopatehdas käyttää noin 7 000 kiloa villaa vuosittain. Villa lähetetään Jyväskylän Ekocenteriin, jossa villasta tehdään levyä. Sen jälkeen tehtaalla leikataan levystä kaavan mukaan huopikkaat, jotka Huttunen ompelee. Huopikasaihiot huovutetaan koneellisesti, vedetään märkinä lestin päälle ja annetaan kuivua.
Viimeistelyssä huopikkaat leikataan siisteiksi ja kiinnitetään koristeet.
– Tämän syksyn huopikasmallissa on polyuretaanipohjat, joilla pärjää myös suojasäällä, Huttunen kertoo.
Huopikkaan pohjan kiinnitys on herkkää, sillä se vaatii oikean lämpötilan ja oikean kosteuden pysyäkseen.
Salmisen mukaan joitakin tuotteita on päätetty jättää tuotannosta pois, mutta asiakkaiden vaatimuksesta päätös on jouduttu perumaan.
uutiskirje 
